Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
väliotsikot
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:


== Kallioperä ja maastonmuodot ==
== Kallioperä ja maastonmuodot ==
[[File:Cyprus topo.png|thumb]]
Saaren halki kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret, joiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
Saaren halki kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret, joiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>


[[Troodos]]in massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[Olympos (Kypros)|Olympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas|Pedieaksen]] ja [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />
[[Troodos]]in massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[Olympos (Kypros)|Olympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas|Pedieaksen]] ja [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />

Kyproksen metsät on hävitetty vuosisatojen varrella. Tämä on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseski on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke = Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Eric Solsten, toim. | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija = GPO for the Library of Congress | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>


== Ilmasto ==
== Ilmasto ==
[[File:Klimadiagramm-deutsch-Levkosia (Nikosia)-Zypern.png|thumb|Nikosian ilmastodiagrammi]]
Kyproksessa vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref>
Kyproksessa vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref>



Versio 31. lokakuuta 2013 kello 22.12

Kyproksen saari kuuluu Kyproken tasavallalle, mutta saaren pohjoisosassa on Turkin vuonna 1974 miehittämä alue, joka on julistautunut itsenäiskesi nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta.

Kallioperä ja maastonmuodot

Saaren halki kulkee Kyrenean kalkkivuoret, joiden eteläpuolella Famagustan ja Morfoun kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.[1]

Troodosin massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1 951 metriä korkea Olympos-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, Pedieaksen ja Karyotin, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.[1]

Kyproksen metsät on hävitetty vuosisatojen varrella. Tämä on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseski on rakennettu monia patoja ja kanavia.[2]

Ilmasto

Nikosian ilmastodiagrammi

Kyproksessa vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.[3] Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.[4]

Luonto ja luonnonsuojelu

Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on männynleppärousku. Myös suppilohaperoa kerätään paljon. Kuningasosterivinokas kasvaa villinä Kyproksella.[5]

Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6000 hyönteilajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.[5]

Lähteet

  1. a b Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  2. Eric Solsten, toim.: Geography: Terrain and drainage Cyprus: A Country Study. 1991. GPO for the Library of Congress. Viitattu 31.10.2013.
  3. Cyprus climate Cyprus meteorological service. Viitattu 26.10.2013.
  4. Cyprus IUCN. Viitattu 29.10.2013.
  5. a b Flora, fauna & conservation Cyprus department of forests. Viitattu 26.10.2013.