Ero sivun ”Routing Information Protocol” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 33 Wikidatan sivulle d:q207580 siirrettyä kielilinkkiä
linkki Reititysprotokolla
Rivi 1: Rivi 1:
'''RIP''' ('''Routing Information Protocol''') on yleinen verkkojen sisäinen reititysprotokolla, joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Tyypiltään se on etäisyysvektorireititysprotokolla. RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki sille löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.
'''RIP''' ('''Routing Information Protocol''') on yleinen verkkojen sisäinen [[reititysprotokolla]], joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Tyypiltään se on etäisyysvektorireititysprotokolla. RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki sille löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.


RIP kehitettiin alun perin [[BSD]]:n verkkokoodin komponentiksi ja helpon konfiguroitavuuden sekä ohjelmoitavuuden ansiosta se levisi nopeasti. Charles Hedrick dokumentoi RIP:n RFC 1058:ssa kesällä 1988.
RIP kehitettiin alun perin [[BSD]]:n verkkokoodin komponentiksi ja helpon konfiguroitavuuden sekä ohjelmoitavuuden ansiosta se levisi nopeasti. Charles Hedrick dokumentoi RIP:n RFC 1058:ssa kesällä 1988.

Versio 29. lokakuuta 2013 kello 18.29

RIP (Routing Information Protocol) on yleinen verkkojen sisäinen reititysprotokolla, joka käyttää reitin laskemiseen hyppymäärää (hop count). Tyypiltään se on etäisyysvektorireititysprotokolla. RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin, mutta on erittäin kevyt käyttää pienemmissä verkoissa. Lisäksi tuki sille löytyy lähes kaikista reititinlaitteista.

RIP kehitettiin alun perin BSD:n verkkokoodin komponentiksi ja helpon konfiguroitavuuden sekä ohjelmoitavuuden ansiosta se levisi nopeasti. Charles Hedrick dokumentoi RIP:n RFC 1058:ssa kesällä 1988.

Ominaisuudet

  • Helppo konfiguroida
  • Kevyt käyttää
  • Tuki lähes jokaisessa laitteessa
  • Ei tue VLSM:ää (Variable-Length Subnet Masking)
  • Ei skaalaudu
  • Hidas konvergenssi
  • Käyttää yleislähetystä (multicast) reititystiedon välittämiseen
  • RIPin kehitys on lopetettu, mutta sen jalanjälkiä jatkaa RIPv2
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.