Ero sivun ”Douglas Haig” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
w-linkki
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
Poistin mallineet lähteetön ja korjattava kieliasu, koska tämä on mielestäni kohtuukunnossa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}{{Lähteetön|}}
[[Kuva:Douglas Haig.jpg|thumb|Douglas Haig hallitsi etiketin ja antoi itsestään aristokraattisen kuvan.]]
[[Kuva:Douglas Haig.jpg|thumb|Douglas Haig hallitsi etiketin ja antoi itsestään aristokraattisen kuvan.]]
'''Sir Douglas Haig''' ([[19. kesäkuuta]] [[1861]] [[Edinburgh]] – [[29. tammikuuta]] [[1928]] [[Lontoo]]) oli [[skotlanti]]lainen [[sotamarsalkka]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana.
Sotamarsalkka '''Sir Douglas Haig''' ([[19. kesäkuuta]] [[1861]] [[Edinburgh]] – [[29. tammikuuta]] [[1928]] [[Lontoo]]) oli [[skotlanti]]lainen brittijoukkojen ylipäällikkö [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana. Haig oli kokenut ja luotettu sotilas, joka oli palvellut kuningaskuntaa lähes kaikissa [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] kolkissa.


==Nuoruus==
Hän komensi Läntisessä Ranskassa Ison-Britannian armeijaa. Haig oli kokenut ja luotettu sotilas, joka oli palvellut kuningaskuntaa lähes kaikissa [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] kolkissa.
⚫
Haig syntyi [[Edinburgh]]issa. Hänen isänsä John Haig oli [[viski]]n valmistaja esi-isiensä tapaan. Douglas aloitti sotilasopintonsa [[Sandhurstin kuninkaallinen sotakorkeakoulu|Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa]] vuonna 1883. Sotilasura alkoi Intian-komennuksella vuonna 1886. Ylennyksen saanut nuori upseeri jatkoi palveluaan [[Sudan]]issa 1898. [[Buurisodat|Buurisodissa]] 1889–1902 kunnostautunut Haig palveli kenttämarsalkka John Frenchin alaisuudessa. Seuraava siirto tuli jo vuonna 1903 Intiaan. Lordi [[Herbert Kitchener]]in alaisena Haig toimi useissa hallinnon tehtävissä, kuten tarkastajana.

⚫
Haig syntyi [[Edinburgh]]issa. Hänen isänsä John Haig oli [[viski]]n valmistaja esi-isiensä tapaan. Douglas aloitti sotilasopintonsa [[Sandhurstin kuninkaallinen sotakorkeakoulu|Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa]] vuonna 1883. Sotilasura alkoi Intian-komennuksella vuonna 1886. Ylennyksen saanut nuori upseeri jatkoi palveluaan [[Sudan]]issa 1898. [[Buurisodat|Buurisodissa]] 1889–1902 kunnostautunut Haig palveli [[John French]]in alaisuudessa. Seuraava siirto tuli jo vuonna 1903 Intiaan. [[Lordi Kitchener]]in alaisena Haig toimi useissa hallinnon tehtävissä, kuten tarkastajana.


Haigin ura kehittyi nopeasti, vuonna 1906 hän yleni jo kenraalimajuriksi. Saavutettuaan tämän arvostetun sotilasarvon nuorimpana brittiarmeijan sotilaana Haig työskenteli läheisesti sotaministeriön ja siirtoarmeijan johdon kanssa seuraavat vuodet.
Haigin ura kehittyi nopeasti, vuonna 1906 hän yleni jo kenraalimajuriksi. Saavutettuaan tämän arvostetun sotilasarvon nuorimpana brittiarmeijan sotilaana Haig työskenteli läheisesti sotaministeriön ja siirtoarmeijan johdon kanssa seuraavat vuodet.


==Ensimmäisessä maailmansodassa==
Elokuussa 1914 syttyi ensimmäinen maailmansota. Haig sai komennettavakseen Belgiaan ja Ranskaan siirretyn [[Brittiläinen siirtoarmeija|Brittiläisen siirtoarmeijan]] 1. armeijakunnan. Joulukuussa 1915 hän siirtyi koko BEF:n komentoon.<ref name=imspp>{{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä| Julkaisija = Gummerus kustannus| Vuosi = 2004| Tekijä = Westwell, Ian| Suomentaja = Ahola, Veikko ym | Luku = | Sivu = | Sivut = 38, 77, 109| Selite = Alkuteos World War I, Day by Day| Isbn = 978-951-20-6624-7}}</ref>
Elokuussa 1914 syttyi ensimmäinen maailmansota. Haig sai komennettavakseen Belgiaan ja Ranskaan siirretyn [[Brittiläinen siirtoarmeija|Brittiläisen siirtoarmeijan]] 1. armeijakunnan. Marraskuussa 1915 hän siirtyi koko siirtoarmeijan komentajaksi.<ref name=imspp>{{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä| Julkaisija = Gummerus kustannus| Vuosi = 2004| Tekijä = Westwell, Ian| Suomentaja = Ahola, Veikko ym | Sivut = 38, 77, 109| Selite = Alkuteos World War I, Day by Day| Isbn = 978-951-20-6624-7}}</ref><ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2004| Tekijä = Torbacke, Jarl| Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 122, 217, 292-293| Isbn=951-1-09277-4}}</ref>


Haig oli suoraviivainen [[hyökkäyssota|hyökkäyssodan]] kannattaja. Brittien yleinen käytäntö oli hyökätä vain suoran miesylivoiman turvin, ilman tarkkaa tiedustelua. Upseerit koostuivat pääasiassa rikkaiden ja arvostettujen sukujen edustajista, joten alempien luokkien inhimillisellä kärsimyksellä ei juuri ollut merkitystä. Hän kuitenkin ymmärsi vuoden 1916 aikana [[Sommen taistelu|Somme]]ssa, että brittien käyttämä hyökkäystapa oli liian verinen. Hän kuitenkin suostui jatkamaan entiseen tapaan, koska Ranskan sodanjohto painosti häntä siihen.<ref name=imspp /> Hän suhtautui penseästi [[konekivääri]]en käyttöön, koska uskoi sen johtavan puolustukselliseen ajatteluun. Ratsuväen sotilaana Haig vastusti moottoroitujen panssariyksiköiden kehittelyä ja ummisti yleensäkin korvansa kaikelle "uudelle" ajattelulle. Vielä sodan loppupuolella hevosten ruoka painoi kymmenen kertaa enemmän kuin tankkien polttoaine.
Haig oli suoraviivainen [[hyökkäyssota|hyökkäyssodan]] kannattaja. Brittien yleinen käytäntö oli hyökätä vain suoran miesylivoiman turvin, ilman tarkkaa tiedustelua. Upseerit koostuivat pääasiassa rikkaiden ja arvostettujen sukujen miehistä, jotka eivät osanneet asettua alempien luokkien inhimillisten kärsimysten tasalle. Vähitellen vuoden 1916 aikana [[Sommen taistelu|Somme]]ssa Haig kuitenkin ymmärsi, että brittien käyttämä hyökkäystapa oli liian verinen. Hän kuitenkin suostui jatkamaan entiseen tapaan, koska Ranskan sodanjohto painosti häntä siihen.<ref name=imspp /> Hän suhtautui penseästi [[konekivääri]]en käyttöön, koska uskoi sen johtavan puolustukselliseen ajatteluun. Ratsuväen sotilaana Haig arvosti hevosten käyttöä ja vastusti moottoroitujen panssariyksiköiden kehittelyä sekä ummisti korvansa ajatuksille sodan motorisoimisesta.


Haig toimi ylipäällikkönä läheisessä yhteistyössä Britannian kuningas [[Yrjö V]]:n ja koko länsirintaman joukkojen ylipäälliköinä toimineiden ranskalaisten kenraalien [[Joseph Joffre]]n, [[Philippe Pétain]]in [[Ferdinand Foch]]in kanssa.<ref name=osm />
Muodollisesti Haig oli aina ajan tasalla, mutta teki joukon karkeita operatiivisia virheitä, varsinkin Sommen taistelun valtavat tappiot olivat seurausta suoranaisista laiminlyönneistä. Haigin pintapuoliset ja nopeat tilannekatsaukset tehtiin usein kaukana varsinaisista sotatoimialueista.

Lisäksi useimmat Haigin kenraaleista olivat samaa koulukuntaa. Ranskalaisten ja brittien yhteistyö oli myös vaikeaa kieliongelmien ja strategioiden synkronoinnin puutteen vuoksi. Haigin puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että hänen riippuvuutensa Ranskan ylijohdon päätöksistä haittasi merkittävästi koko Englannin armeijan toimintaa.

Asemasodan luomat kurjat olosuhteet, turhautuminen, taudit ja vaikea maaperä (erityisesti Sommessa ja Flanderissa) tekivät operaatioista hitaita ja
vaivalloisia. Tuntui kuin tämä seutu, joka oli jo itsessään lähes toivoton menestyksekkäälle operaatiolle olisi muuttunut pakkomielteeksi Haigille. Jo ensimmäiset massiiviset sotatoimet alueella 1914 olivat muuttaneet pellot mutaiseksi velliksi. Tämä tosiseikka ei tuntunut merkitsevän brittien sodanjohdolle mitään. Vaikka Haig vieraili usein turvallisissa kohteissa etulinjassa hän saattoi olla myös täysin tietämätön maaperän rakenteesta. Jopa Ranskan valtion toimesta toimitettu maaperä analyysi pääsi komentoketjun läpi ilman mitään huomiota.

Tiedon huono kulku ja Sommen lukuisat strategiset erehdykset johtivat lopulta Haigin arvosteluun ja hänet "siirrettiin" muihin tehtäviin. Nykytiedon valossa pattitilanteessa ollut asemasota oli ratkaistava suurhyökkäyksellä, koska tiedustelun ja stategian puutteet eivät tarjonneet "järkeviä" mahdollisuuksia sodankulun ratkaisemiseksi.

Haig oli valmis ottamaan massiivisen riskin saksalaisten puolustuksen murtamiseksi Sommessa.
==Krittiiki Haigia kohtaan==
Britit maksoivat aloitteestaan korkeimman mahdollisen hinnan. Vapaaehtoisista miehistä vuosina 1914-15 koottu ja poikkeuksellisen hyvin koulutettu armeija oli tuhlannut rynnäköimällä suurimman osan sotilaistaan ja Haigin käytössä oli nuori, innokas mutta lähes kouluttamaton armeija. Vastapuolella odotti kokenut, kaivautunut ja hyvin varustettu Saksan armeija.
Britit maksoivat sodsta kalliin hinnan. Vapaaehtoisista miehistä vuosina 1914-15 koottu ja poikkeuksellisen hyvin koulutettu armeija oli suurelta osin tuhlattu rynnäköimällä ja sodan loppuvaiheessa Haigin käytössä oli nuori, innokas mutta lähes kouluttamaton armeija.

Kuuluisin Haigin ajatuksista oli:"Lisää miehiä ja lisää tykkejä." Haigista sanottiin, että: "Kiiltoa riitti vain saappaiden kärkiin."

Myös eversti [[Winston Churchill]] ajautui avoimeen konfliktiin Haigin kanssa Sommen operatiivisesta merkityksestä. "Tällä avoimella maalla, jota kohti ponnistelemme tuuma tuumalta, ei ole kerta kaikkiaan mitään sotilaallista merkitystä!"

Haig lienee viimeisiä imperiumin sotilaista, jotka nauttivat "sotasankarin" statuksesta, vaikka useat hänen aikalaisistaan kritisoivat Britannian ylimmän sodanjohdon kyvykkyyttä.

Haig, joka on kiistatta Britannian verisin sotapäällikkö, tunnetaan useimmissa ympärysvaltojen maissa "suurena tunarina", tai "Sommen teurastajana" vaikka oli Britanniassa suosittu ja palkittu sotapäällikkö. Voimakkaan luokkayhteiskunnan luoma järjestelmä ei pystynyt vastaamaan sotilaallisiin haasteisiin ilman suunnatonta verenvuodatusta.

Sommen kokemukset muuttivat totaalisesti englantilaisten sotilaskoulutusta tulevina vuosina. Viisauden hinta oli 700 000 kaatunutta sotilasta. Haig oli väärä mies vastaamaan näin suuresta operaatiosta. Ongelma oli kuitenkin pohjimmiltaan retorinen. Suuri sota oli ensimmäinen nykyaikainen sota. Englannin motiivit koko sotaan epäselvät. Sodan yllättävän nopea leviäminen ja Belgian kyvyttömyys vastata Saksan nopeaan etenemiseen olivat kaikki merkkejä uudesta ajasta.

Usea Länsirintamaa koskeva kysymys on edelleen auki:

Oliko Haigin tehtävä työntää Saksan armeija takaisin Saksan maaperälle?
Joutuiko Haig syntipukiksi Ranskan sodanjohdon virheiden seurauksena?
Olisiko tähän hankalaan tehtävään löytynyt sopivaa päällikköä?


Tulevina vuosina Sommen kokemukset muuttivat totaalisesti brittien sotilaskoulutusta. Viisauden hinta oli 700&nbsp;000 kaatunutta sotilasta, joista yli puolet oli kadonnut taistelualueelle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen nykyaikainen sota, jollaiseen ei osattu varautua.
Haig ei epäröinyt koskaan päätöksiään. Hän määräsi Sommella toteutetut suurimmat tykistökeskitykset, mitä millään rintamalla oli koskaan nähty. Haigin käyttämä taktiikka vaikutti suuresti Saksan "salamasodan" kehitykseen, joka ironisesti kohdistettiin samalle rintamalohkolle 24 vuotta myöhemmin.


Yleinen mielipide tuomitsi ankarasti kenraalit, jotka tuhlasivat taisteluissa huolettomasti miehiään. Kuolonuhrien määrää oli vaikea uskoa. Esimerkiksi sotaleskistä kuoli ensimmäisen leskeysvuotensa ainaka 12 prosenttia. Vielä voimakkaammaksi kritiikki kasvoi, kun sodanjohtajia palkittiin sen päätyttyä avokätisesti. Haig sai jaarlin arvon ja valtavan rahapalkkion. Myös hänen kolme alaistaan aateloitiin ja palkittiin suurella rahasummalla. Tyytymättömyyden takia Haig ei sodan jälkeen saanut mitään virallisia tehtäviä, vaikka oli vielä hyvävoimainen. Hän toimi aktiivisesti hyväntekeväisyystyössä sotaveteraanien hyväksi.<ref name=osm /> Aateloitu sotasankari Sir Douglas Haig sai valtiolliset hautajaiset 1928.
Haig toimi aktiivisesti kotirintamalla vuoteen 1921 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Aateloitu sotasankari Sir Douglas Haig sai valtiolliset hautajaiset 1928.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 18. heinäkuuta 2013 kello 17.08

Douglas Haig hallitsi etiketin ja antoi itsestään aristokraattisen kuvan.

Sotamarsalkka Sir Douglas Haig (19. kesäkuuta 1861 Edinburgh – 29. tammikuuta 1928 Lontoo) oli skotlantilainen brittijoukkojen ylipäällikkö ensimmäisen maailmansodan aikana. Haig oli kokenut ja luotettu sotilas, joka oli palvellut kuningaskuntaa lähes kaikissa Brittiläisen imperiumin kolkissa.

Nuoruus

Haig syntyi Edinburghissa. Hänen isänsä John Haig oli viskin valmistaja esi-isiensä tapaan. Douglas aloitti sotilasopintonsa Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa vuonna 1883. Sotilasura alkoi Intian-komennuksella vuonna 1886. Ylennyksen saanut nuori upseeri jatkoi palveluaan Sudanissa 1898. Buurisodissa 1889–1902 kunnostautunut Haig palveli kenttämarsalkka John Frenchin alaisuudessa. Seuraava siirto tuli jo vuonna 1903 Intiaan. Lordi Herbert Kitchenerin alaisena Haig toimi useissa hallinnon tehtävissä, kuten tarkastajana.

Haigin ura kehittyi nopeasti, vuonna 1906 hän yleni jo kenraalimajuriksi. Saavutettuaan tämän arvostetun sotilasarvon nuorimpana brittiarmeijan sotilaana Haig työskenteli läheisesti sotaministeriön ja siirtoarmeijan johdon kanssa seuraavat vuodet.

Ensimmäisessä maailmansodassa

Elokuussa 1914 syttyi ensimmäinen maailmansota. Haig sai komennettavakseen Belgiaan ja Ranskaan siirretyn Brittiläisen siirtoarmeijan 1. armeijakunnan. Marraskuussa 1915 hän siirtyi koko siirtoarmeijan komentajaksi.[1][2]

Haig oli suoraviivainen hyökkäyssodan kannattaja. Brittien yleinen käytäntö oli hyökätä vain suoran miesylivoiman turvin, ilman tarkkaa tiedustelua. Upseerit koostuivat pääasiassa rikkaiden ja arvostettujen sukujen miehistä, jotka eivät osanneet asettua alempien luokkien inhimillisten kärsimysten tasalle. Vähitellen vuoden 1916 aikana Sommessa Haig kuitenkin ymmärsi, että brittien käyttämä hyökkäystapa oli liian verinen. Hän kuitenkin suostui jatkamaan entiseen tapaan, koska Ranskan sodanjohto painosti häntä siihen.[1] Hän suhtautui penseästi konekiväärien käyttöön, koska uskoi sen johtavan puolustukselliseen ajatteluun. Ratsuväen sotilaana Haig arvosti hevosten käyttöä ja vastusti moottoroitujen panssariyksiköiden kehittelyä sekä ummisti korvansa ajatuksille sodan motorisoimisesta.

Haig toimi ylipäällikkönä läheisessä yhteistyössä Britannian kuningas Yrjö V:n ja koko länsirintaman joukkojen ylipäälliköinä toimineiden ranskalaisten kenraalien Joseph Joffren, Philippe Pétainin Ferdinand Fochin kanssa.[2]

Krittiiki Haigia kohtaan

Britit maksoivat sodsta kalliin hinnan. Vapaaehtoisista miehistä vuosina 1914-15 koottu ja poikkeuksellisen hyvin koulutettu armeija oli suurelta osin tuhlattu rynnäköimällä ja sodan loppuvaiheessa Haigin käytössä oli nuori, innokas mutta lähes kouluttamaton armeija.

Tulevina vuosina Sommen kokemukset muuttivat totaalisesti brittien sotilaskoulutusta. Viisauden hinta oli 700 000 kaatunutta sotilasta, joista yli puolet oli kadonnut taistelualueelle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen nykyaikainen sota, jollaiseen ei osattu varautua.

Yleinen mielipide tuomitsi ankarasti kenraalit, jotka tuhlasivat taisteluissa huolettomasti miehiään. Kuolonuhrien määrää oli vaikea uskoa. Esimerkiksi sotaleskistä kuoli ensimmäisen leskeysvuotensa ainaka 12 prosenttia. Vielä voimakkaammaksi kritiikki kasvoi, kun sodanjohtajia palkittiin sen päätyttyä avokätisesti. Haig sai jaarlin arvon ja valtavan rahapalkkion. Myös hänen kolme alaistaan aateloitiin ja palkittiin suurella rahasummalla. Tyytymättömyyden takia Haig ei sodan jälkeen saanut mitään virallisia tehtäviä, vaikka oli vielä hyvävoimainen. Hän toimi aktiivisesti hyväntekeväisyystyössä sotaveteraanien hyväksi.[2] Aateloitu sotasankari Sir Douglas Haig sai valtiolliset hautajaiset 1928.

Lähteet

  1. ↑ a b Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, s. 38, 77, 109. Alkuteos World War I, Day by Day. Suomentanut Ahola, Veikko ym. Gummerus kustannus, 2004. ISBN 978-951-20-6624-7.
  2. ↑ a b c Torbacke, Jarl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota, s. 122, 217, 292-293. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Otava, 2004. ISBN 951-1-09277-4.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Douglas_Haig&oldid=13398604”