Ero sivun ”Samuli Rantanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p lk |
viitteet, pari lisäystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Samuli Rantanen''' ([[8. toukokuuta]] [[1861]] [[Keuruu]] – [[3. helmikuuta]] [[1918]] [[Seinäjoki]]) oli [[Keski-Suomi|keskisuomalainen]] suutari ja [[torppari]], joka oli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kansanedustajana 1900-luvun alussa ja joutui valkoisten teloittamaksi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussa. |
'''Samuli Rantanen''' ([[8. toukokuuta]] [[1861]] [[Keuruu]] – [[3. helmikuuta]] [[1918]] [[Seinäjoki]]) oli [[Keski-Suomi|keskisuomalainen]] suutari ja [[torppari]], joka oli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kansanedustajana 1900-luvun alussa ja joutui valkoisten teloittamaksi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussa.<ref name=pj>Patrikainen, Seppo - Joensuu, Miikka. ''Se olkoon vapauden työ. SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006''. ISBN 978-952-92-2586-6. Jyväskylä 2007. (s. 430)</ref> |
||
Rantasen vanhemmat olivat torppari Matti Juhonpoika ja Hedvig Israelintytär. Rantanen oli [[huutolainen|huutolaisena]] kuusi vuotta ja [[renki]]nä kahdeksan vuotta. Myöhemmin hän oli suutarina ja torpparina Keuruulla. |
Rantasen vanhemmat olivat torppari Matti Juhonpoika ja Hedvig Israelintytär. Rantanen oli [[huutolainen|huutolaisena]] kuusi vuotta ja [[renki]]nä kahdeksan vuotta. Myöhemmin hän oli suutarina ja torpparina Keuruulla. |
||
Rantanen oli sosiaalidemokraattien kansanedustajana [[1907]]–[[1910]] ja uudelleen [[1917]]. Hän edusti [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä]]. |
Rantanen oli sosiaalidemokraattien kansanedustajana [[1907]]–[[1910]] ja uudelleen [[1917]]. Hän edusti [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä]].<ref name=pj /> |
||
Suomen sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla [[1. helmikuuta]] [[1918]] viisi henkilöä, heidän joukossaan SDP:n entinen kansanedustaja Samuli Rantanen. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punaisten sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen toimintaan ryhtymistä loppuun saakka. Tästä huolimatta pidätetyt vietiin Seinäjoelle ja heidät teloitettiin siellä pari päivää myöhemmin kapinaan yllytyksestä syytettynä. |
Suomen sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla [[1. helmikuuta]] [[1918]] viisi henkilöä, heidän joukossaan SDP:n entinen kansanedustaja Samuli Rantanen. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punaisten sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen toimintaan ryhtymistä loppuun saakka. Tästä huolimatta pidätetyt vietiin Seinäjoelle ja heidät teloitettiin siellä pari päivää myöhemmin kapinaan yllytyksestä syytettynä. Sotasurmat-tietokannassa Rantasen teloituksen syytä ei ole merkitty, kuolinajaksi on merkitty 3.2.1918 ja paikaksi [[Seinäjoki]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24586| nimeke = Suomen sotasurmat 1914-1922| tiedostomuoto = tietokanta| selite = Valtioneuvoston kanslian julkaisu | viitattu = 8.7.2013}}</ref> |
||
Rantanen oli naimisissa vuodesta [[1891]] Lydia Vilhelmiina Haiton kanssa. |
Rantanen oli naimisissa vuodesta [[1891]] Lydia Vilhelmiina Haiton kanssa.<ref name=pj /> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
|||
* {{edustajamatrikkeli|nro=911335}} |
* {{edustajamatrikkeli|nro=911335}} |
||
* [http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24586 Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto] |
* [http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24586 Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto] |
||
* [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pousi/nuoriilm.pdf Airikki Poussi: Nuori Ilmari Vaissi . Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 188, Rantasen pidätyksestä ja teloituksesta sivulla 76–77] |
* [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pousi/nuoriilm.pdf Airikki Poussi: Nuori Ilmari Vaissi . Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 188, Rantasen pidätyksestä ja teloituksesta sivulla 76–77] |
||
{{ |
{{AAKKOSTUS:Rantanen, Samuli}} |
||
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
||
Versio 8. heinäkuuta 2013 kello 16.35
Samuli Rantanen (8. toukokuuta 1861 Keuruu – 3. helmikuuta 1918 Seinäjoki) oli keskisuomalainen suutari ja torppari, joka oli sosiaalidemokraattien kansanedustajana 1900-luvun alussa ja joutui valkoisten teloittamaksi Suomen sisällissodan alussa.[1]
Rantasen vanhemmat olivat torppari Matti Juhonpoika ja Hedvig Israelintytär. Rantanen oli huutolaisena kuusi vuotta ja renkinä kahdeksan vuotta. Myöhemmin hän oli suutarina ja torpparina Keuruulla.
Rantanen oli sosiaalidemokraattien kansanedustajana 1907–1910 ja uudelleen 1917. Hän edusti Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä.[1]
Suomen sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla 1. helmikuuta 1918 viisi henkilöä, heidän joukossaan SDP:n entinen kansanedustaja Samuli Rantanen. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punaisten sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen toimintaan ryhtymistä loppuun saakka. Tästä huolimatta pidätetyt vietiin Seinäjoelle ja heidät teloitettiin siellä pari päivää myöhemmin kapinaan yllytyksestä syytettynä. Sotasurmat-tietokannassa Rantasen teloituksen syytä ei ole merkitty, kuolinajaksi on merkitty 3.2.1918 ja paikaksi Seinäjoki.[2]
Rantanen oli naimisissa vuodesta 1891 Lydia Vilhelmiina Haiton kanssa.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Patrikainen, Seppo - Joensuu, Miikka. Se olkoon vapauden työ. SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006. ISBN 978-952-92-2586-6. Jyväskylä 2007. (s. 430)
- ↑ Suomen sotasurmat 1914-1922 (tietokanta) (Valtioneuvoston kanslian julkaisu) vesta.narc.fi. Viitattu 8.7.2013.