Ero sivun ”Toxoplasma gondii” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 036 muokkausta
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q131003 siirrettyä kielilinkkiä
Tarkennuksia sanamuotoihin leviämisen osalta
Rivi 16: Rivi 16:
}}
}}


'''''Toxoplasma gondii''''' on ''[[Chromalveolata]]''-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen [[loinen|loiseliö]]. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin [[malaria]]a aiheuttavat ''Plasmodium''-itiöeläimet. Sen varsinainen [[isäntälaji]] on [[kissa]], mutta sitä voi esiintyä myös muilla [[Tasalämpöisyys|tasalämpöisillä]] eläinlajeilla, [[ihminen]] mukaan luettuna. ''T. gondii'' aiheuttaa [[toksoplasmoosi]]na tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Poikkeuksen muodostavat ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut, sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Siksi raskaana olevien ei tulisi käsitellä kissanhiekkaa.
'''''Toxoplasma gondii''''' on ''[[Chromalveolata]]''-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen [[loinen|loiseliö]]. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin [[malaria]]a aiheuttavat ''Plasmodium''-itiöeläimet. Sen pääisäntiä ovat [[kissaeläimet]], mutta sitä voi esiintyä myös muilla [[Tasalämpöisyys|tasalämpöisillä]] eläinlajeilla, [[ihminen]] mukaan luettuna. ''T. gondii'' aiheuttaa [[toksoplasmoosi]]na tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Poikkeuksen muodostavat ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut, sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Tartunnan ihminen voi saada erittävän kissan ulosteista esimerkiksi puhdistaessaan hiekkalaatikkoa tai syömällä huonosti kypsennettyä lihaa.


''T. gondii'' kykenee [[Lisääntyminen|suvulliseen lisääntymiseen]] ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy [[Lisääntyminen|suvuttomasti]].
''T. gondii'' kykenee [[Lisääntyminen|suvulliseen lisääntymiseen]] ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy [[Lisääntyminen|suvuttomasti]].

Versio 4. kesäkuuta 2013 kello 05.21

Toxoplasma gondii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Chromalveolata
Pääjakso: Alveolata
Alajakso: Itiöeläimet Apicomplexa
Luokka: Conoidasida
Lahko: Eucoccidiorida
Heimo: Sarcocystidae
Suku: Toxoplasma
Laji: gondii
Kaksiosainen nimi

Toxoplasma gondii[1]

Katso myös

  Toxoplasma gondii Wikispeciesissä
  Toxoplasma gondii Commonsissa

Toxoplasma gondii on Chromalveolata-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen loiseliö. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin malariaa aiheuttavat Plasmodium-itiöeläimet. Sen pääisäntiä ovat kissaeläimet, mutta sitä voi esiintyä myös muilla tasalämpöisillä eläinlajeilla, ihminen mukaan luettuna. T. gondii aiheuttaa toksoplasmoosina tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Poikkeuksen muodostavat ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut, sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Tartunnan ihminen voi saada erittävän kissan ulosteista esimerkiksi puhdistaessaan hiekkalaatikkoa tai syömällä huonosti kypsennettyä lihaa.

T. gondii kykenee suvulliseen lisääntymiseen ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy suvuttomasti.

Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi, eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. Kissan virtsan hajun on huomattu laskevan tartunnan saaneiden rottien aivojen pelkokeskusten aktiivisuutta ja aktivoivan niiden mielihyväkeskuksia, mikä saattaa johtaa itsetuhoiseen käytökseen ja auttaa T. gondiin pääsyssä takaisin kissaan.

Ihmisillä tartunta voi tehdä sairastuneesta impulsiivisemman, nopeammin pitkästyvän ja hitaampirefleksisen, mikä saattaa johtaa riskikäyttäytymiseen esimerkiksi liikenteessä. Tutkimuksissa tartunta on liitetty myös esimerkiksi skitsofreniaan.[2]

Lähteet

  1. ↑ Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Taksonomian lähde)
  2. ↑ http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2012/03/how-your-cat-is-making-you-crazy/8873/

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toxoplasma_gondii&oldid=13301478”