Ero sivun ”Tuffi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 42 Wikidatan sivulle d:q484924 siirrettyä kielilinkkiä
Chobot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Migrating 1 interwiki links, now provided by on Wikidata on Q484924; kosmeettisia muutoksia
Rivi 1: Rivi 1:
[[kuva:Tuffstein bild1.jpg|thumb|Tuffikivilouhos [[Ettringen]]issä Saksassa]]
[[Tiedosto:Tuffstein bild1.jpg|thumb|Tuffikivilouhos [[Ettringen]]issä Saksassa]]
[[Image:HoleInTheWallTuff.JPG|thumb|18.5 Ma.]]
[[Tiedosto:HoleInTheWallTuff.JPG|thumb|18.5 Ma.]]
'''Tuffi''' ({{K-it|tufo}} < {{K-el|tofos}}) on [[tulivuori|tulivuoresta]] purkautuvasta tuhkasta iskostunutta kiveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | Nimeke = Kallioperägeologista sanastoa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen kallioperä | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Geologinen seura | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>
'''Tuffi''' ({{K-it|tufo}} < {{K-el|tofos}}) on [[tulivuori|tulivuoresta]] purkautuvasta tuhkasta iskostunutta kiveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | Nimeke = Kallioperägeologista sanastoa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen kallioperä | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Geologinen seura | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>


Tuhkahiukkasen koko on alle 2 mm eli hiukkaset ovat alle hiekanjyvän kokoisia tai niinkin pieniä kuin [[savi]]hiukkaset ja vielä pienempiä.
Tuhkahiukkasen koko on alle 2 mm eli hiukkaset ovat alle hiekanjyvän kokoisia tai niinkin pieniä kuin [[savi]]hiukkaset ja vielä pienempiä.
Suurempia partikkleita (2-64 mm) kutsutan nimellä [[lapilli]]. Monesti tuffikivessä on tuhkan seassa suurempia [[lapilli|lapilleja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Grant Heiken | Nimeke = Tuffs: Their Properties, Uses, Hydrology, and Resources, Issue 408 | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu =7 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Geological Society of America | Tunniste = ISBN 9780813724089 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>
Suurempia partikkleita (2-64 mm) kutsutan nimellä [[lapilli]]. Monesti tuffikivessä on tuhkan seassa suurempia [[lapilli|lapilleja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Grant Heiken | Nimeke = Tuffs: Their Properties, Uses, Hydrology, and Resources, Issue 408 | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu =7 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Geological Society of America | Tunniste = ISBN 978-0-8137-2408-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>


Tuffikivestä voi syntyä [[breksia]]a. Tuffi voi [[mineraali]]koostumukseltaan olla muun muassa [[ryoliitti]]sta, [[trakyytti]]sta, [[andesiitti]]sta tai [[basaltti]]sta.
Tuffikivestä voi syntyä [[breksia]]a. Tuffi voi [[mineraali]]koostumukseltaan olla muun muassa [[ryoliitti]]sta, [[trakyytti]]sta, [[andesiitti]]sta tai [[basaltti]]sta.
Rivi 13: Rivi 13:
== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Pyroklastinen tuhkapilvi]] eli tefra
* [[Pyroklastinen tuhkapilvi]] eli tefra

[[Luokka:Pintakivilajit]]
[[Luokka:Pintakivilajit]]
[[Luokka:Tulivuoret]]
[[Luokka:Tulivuoret]]
[[Luokka:Vulkanologia]]
[[Luokka:Vulkanologia]]

[[ko:응회암#용결응회암]]

Versio 24. toukokuuta 2013 kello 13.17

Tuffikivilouhos Ettringenissä Saksassa
18.5 Ma.

Tuffi (ital. tufo < kreik. tofos) on tulivuoresta purkautuvasta tuhkasta iskostunutta kiveä.[1]

Tuhkahiukkasen koko on alle 2 mm eli hiukkaset ovat alle hiekanjyvän kokoisia tai niinkin pieniä kuin savihiukkaset ja vielä pienempiä. Suurempia partikkleita (2-64 mm) kutsutan nimellä lapilli. Monesti tuffikivessä on tuhkan seassa suurempia lapilleja.[2]

Tuffikivestä voi syntyä breksiaa. Tuffi voi mineraalikoostumukseltaan olla muun muassa ryoliittista, trakyyttista, andesiittista tai basalttista.

Lähteet

  1. Kallioperägeologista sanastoa Suomen kallioperä. Geologinen seura. Viitattu 20.1.2013.
  2. Grant Heiken: Tuffs: Their Properties, Uses, Hydrology, and Resources, Issue 408, s. 7. Geological Society of America, 2006. ISBN 978-0-8137-2408-9.

Katso myös