Ero sivun ”Nemean leijona” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava/kieli}}
{{korjattava/kieli}}


Kreikkalaisen mytologian tarujen mukaan '''''Nemean Leijona''''' oli joko yksi [[Tyfon]]in ja [[Ekhidna]]n hirviölapsista tai sitten [[Khimaira]]n ja kaksipäisen hirviökoira [[Orthos|Orthoksen]] lapsi. Olemassa on vielä kolmas kertomus hirviön syntyperästä, joka liittää leijonan [[Selene]]en, muinaiseen kuun jumalattareen. Synnytettyään leijonan [[Selene]] pudotti sen kauhuissaan [[Kuu]]sta alas [[Tretos]] vuorelle rankaisemaan palvojiaan laiminlyödyistä uhritoimituksista. Toisen version mukaan [[Selene]] loi [[Hera (mytologia)|Heran]], jumalten kuningattaren pyynnöstä, leijonan muovaten sen karvaisen ruumiin meren vaahdosta. Sitten hän luovutti leijonan sateenkaaren jumalattarelle [[Iris|Irikselle]], joka vyötti suuren pedon taikavyöllään, ennen kuin laski sen maan pinnalle.
Kreikkalaisen mytologian tarujen mukaan '''''Nemean leijona''''' oli joko yksi [[Tyfon]]in ja [[Ekhidna]]n hirviölapsista tai sitten [[Khimaira]]n ja kaksipäisen hirviökoira [[Orthos|Orthoksen]] lapsi. Olemassa on vielä kolmas kertomus hirviön syntyperästä, joka liittää leijonan [[Selene]]en, muinaiseen kuun jumalattareen. Synnytettyään leijonan Selene pudotti sen kauhuissaan [[Kuu]]sta alas [[Tretos]]-vuorelle rankaisemaan palvojiaan laiminlyödyistä uhritoimituksista. Toisen version mukaan Selene loi [[Hera (mytologia)|Heran]], jumalten kuningattaren pyynnöstä, leijonan muovaten sen karvaisen ruumiin meren vaahdosta. Sitten hän luovutti leijonan sateenkaaren jumalattarelle [[Iris|Irikselle]], joka vyötti suuren pedon taikavyöllään, ennen kuin laski sen maan pinnalle.


===[[Herakles|Herakleen]] 1. Urotyö:===
===Herakleen ensimmäinen urotyö:===


Nemean leijona sai surmansa [[Herakles|Herakleen]] kädestä. Puolijumala [[Herakles]] oli [[Zeus]]-ylijumalan ja kuolevaisen [[Alkmene]]-nimisen naisen poika. [[Zeus]] oli naimisissa [[Hera]]-jumalattaren kanssa. Kostoksi miehensä uskottomuudesta [[Hera (mytologia)|Hera]] piinasi [[Herakles|Heraklesta]] kunnes hän menetti järkensä ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Rikoksen sovittamiseksi [[Herakles|Herakleen]] oli palveltava kuningas [[Eurystheus]]ta, joka määräsi 12 urotyötä. Niistä ensimmäinen oli Nemean leijonan tappo.
Nemean leijona sai surmansa [[Herakles|Herakleen]] kädestä. Puolijumala Herakles oli [[Zeus]]-ylijumalan ja kuolevaisen [[Alkmene]]-nimisen naisen poika. Zeus oli naimisissa [[Hera (mytologia)|Hera]]-jumalattaren kanssa. Kostoksi miehensä uskottomuudesta Hera piinasi Heraklesta, kunnes hän menetti järkensä ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Rikoksen sovittamiseksi Herakleen oli palveltava kuningas [[Eurystheus]]ta, joka määräsi hänen suoritettavakseen 12 urotyötä. Niistä ensimmäinen oli Nemean leijonan tappaminen.


====[[Herakles|Herakleen]] Ja Nemean Leijonan taistelu====
====Herakleen ja Nemean leijonan taistelu====


[[Herakles|Herakleen]] aseet menivät piloille osuessaan Nemean Leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun , miekan terä taipui kuin lyijytanko ja hirmuisen raskas nuija särkyi pedon kalloon. Se oli siis nujerrettava paljain käsin.
Herakleen aseet menivät piloille osuessaan Nemean leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun, miekan terä taipui kuin lyijytanko ja raskas nuija särkyi pedon kalloon. Leijona oli siis nujerrettava paljain käsin.


Kun [[Herakles]] oli tempaissut järkälemäisellä nuijallaan petoa päähän, nuija oli säpäleinä. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. [[Herakles|Herakleen]] aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki toisen sisäänkäynnin verkolla, ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeydessä [[Herakles|Herakleen]] onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitasuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yli-luonnolliset voimat. Lopulta [[Herakles]] sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua [[Herakles|Herakleelta]] yhden sormen poikki. Kivusta piittamatta [[sankari]] säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi.
Kun Herakles oli tempaissut järkälemäisellä nuijallaan petoa päähän, nuija oli säpäleinä. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. Herakleen aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki luolan toisen sisäänkäynnin verkolla ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeydessä Herakleen onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitasuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yliluonnolliset voimat. Lopulta Herakles sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua Herakleelta yhden sormen poikki. Kivusta piittamatta [[sankari]] säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi.


Alkuun [[Herakles]] oli ymmällään miten nylkeä leijona, sillä sen nahkaan ei pystynyt mikään terä kuoleman jälkeenkään. Lopulta [[Herakles]] älysi käyttää pedon omia kynsiä, jotka leikkasivat taljaa. Nahasta [[Herakles]] valmisti itselleen panssaripuvun ja päästä kypärän.
Alkuun Herakles oli ymmällään miten nylkeä leijona, sillä sen nahkaan ei pystynyt mikään terä kuoleman jälkeenkään. Lopulta Herakles älysi käyttää pedon omia kynsiä, jotka leikkasivat taljaa. Nahasta Herakles valmisti itselleen panssaripuvun ja päästä kypärän.


Kun [[Herakles]] toi saaliinsa todisteeksi urotyöstä leijona oli raatonakin niin kauhea että kuningas [[Eurystheus]] piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen.
Kun Herakles toi saaliinsa kuninkaalle todisteeksi urotyöstä, leijona oli raatonakin niin kauhea, että kuningas [[Eurystheus]] piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen.
[[Kuva:Mycenae_lion_gate_dsc06382.jpg|thumb|Mykenen leijonaportti]]
[[Kuva:Mycenae_lion_gate_dsc06382.jpg|thumb|Mykenen leijonaportti]]
Juuri muinaisessa [[Mykene]]ssä on säilynyt vanha leijonaportti, jonka yli 3000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten kunnioituksesta.
Juuri muinaisessa [[Mykene]]ssä on säilynyt vanha leijonaportti, jonka yli 3000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten kunnioituksesta.

[[ast:Lleón de Nemea]]
[[bg:Немейски лъв]]
[[de:Nemeischer Löwe]]
[[et:Nemea lõvi]]
[[el:Λιοντάρι της Νεμέας]]
[[en:Nemean Lion]]
[[es:León de Nemea]]
[[fr:Lion de Némée]]
[[ko:네메아의 사자]]
[[it:Leone di Nemea]]
[[he:האריה מנמאה]]
[[nl:Nemeïsche leeuw]]
[[no:Løven fra Nemea]]
[[pl:Lew Nemejski]]
[[pt:Leão de Neméia]]
[[ru:Немейский лев]]
[[zh:尼米亚猛狮]]

Versio 1. heinäkuuta 2006 kello 23.06

Kreikkalaisen mytologian tarujen mukaan Nemean leijona oli joko yksi Tyfonin ja Ekhidnan hirviölapsista tai sitten Khimairan ja kaksipäisen hirviökoira Orthoksen lapsi. Olemassa on vielä kolmas kertomus hirviön syntyperästä, joka liittää leijonan Seleneen, muinaiseen kuun jumalattareen. Synnytettyään leijonan Selene pudotti sen kauhuissaan Kuusta alas Tretos-vuorelle rankaisemaan palvojiaan laiminlyödyistä uhritoimituksista. Toisen version mukaan Selene loi Heran, jumalten kuningattaren pyynnöstä, leijonan muovaten sen karvaisen ruumiin meren vaahdosta. Sitten hän luovutti leijonan sateenkaaren jumalattarelle Irikselle, joka vyötti suuren pedon taikavyöllään, ennen kuin laski sen maan pinnalle.

Herakleen ensimmäinen urotyö:

Nemean leijona sai surmansa Herakleen kädestä. Puolijumala Herakles oli Zeus-ylijumalan ja kuolevaisen Alkmene-nimisen naisen poika. Zeus oli naimisissa Hera-jumalattaren kanssa. Kostoksi miehensä uskottomuudesta Hera piinasi Heraklesta, kunnes hän menetti järkensä ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Rikoksen sovittamiseksi Herakleen oli palveltava kuningas Eurystheusta, joka määräsi hänen suoritettavakseen 12 urotyötä. Niistä ensimmäinen oli Nemean leijonan tappaminen.

Herakleen ja Nemean leijonan taistelu

Herakleen aseet menivät piloille osuessaan Nemean leijonaan. Nuolet sinkoutuivat sivuun, miekan terä taipui kuin lyijytanko ja raskas nuija särkyi pedon kalloon. Leijona oli siis nujerrettava paljain käsin.

Kun Herakles oli tempaissut järkälemäisellä nuijallaan petoa päähän, nuija oli säpäleinä. Leijona ravisti päätään lopettaakseen korviensa soimisen, haukotteli ja vetäytyi luolaansa. Herakleen aseet olivat tehottomat, joten hän valitsi toisen menettelyn. Hän tukki luolan toisen sisäänkäynnin verkolla ja seurasi leijonaa veren tahrimaan luolaan. Pimeydessä Herakleen onnistui ahdistaa leijona nurkkaan ja hypätä sen niskaan varoen sen raivokkaita huitasuja. Taistelu oli hirmuinen, sillä molemmilla oli yliluonnolliset voimat. Lopulta Herakles sai kätensä leijonan kaulan ympärille. Vastaan kamppaileva peto sai purtua Herakleelta yhden sormen poikki. Kivusta piittamatta sankari säilytti otteensa ja kuristi pedon hengettömäksi.

Alkuun Herakles oli ymmällään miten nylkeä leijona, sillä sen nahkaan ei pystynyt mikään terä kuoleman jälkeenkään. Lopulta Herakles älysi käyttää pedon omia kynsiä, jotka leikkasivat taljaa. Nahasta Herakles valmisti itselleen panssaripuvun ja päästä kypärän.

Kun Herakles toi saaliinsa kuninkaalle todisteeksi urotyöstä, leijona oli raatonakin niin kauhea, että kuningas Eurystheus piiloutui saviruukkuun kieltäen Heraklesta koskaan palaamasta Mykeneen.

Mykenen leijonaportti

Juuri muinaisessa Mykenessä on säilynyt vanha leijonaportti, jonka yli 3000 vuotta vanhat leijonan kuvat kertovat ihmisten kunnioituksesta.