Ero sivun ”Syanobakteerit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Aiheesta muualla ym |
|||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
'''Syanobakteerit''' eli '''sinibakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli [[Esitumaiset|esitumaisia]]. Ne luokitellaan [[mikrolevät|mikroleviin]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. "Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja. |
'''Syanobakteerit''' eli '''sinibakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli [[Esitumaiset|esitumaisia]]. Ne luokitellaan [[mikrolevät|mikroleviin]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. "Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja. |
||
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia [[ekosysteemi]]ssä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu usein tylakoideissa, solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät [[protistit|protistien]] sisässä [[endosymbioosi |
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia [[ekosysteemi]]ssä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu usein [[tylakoidi|tylakoideissa]], solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät [[protistit|protistien]] sisässä [[endosymbioosi]]ssa. Syanobakteereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref> |
||
Syanobakteerit ovat [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisia bakteereja]]. Niillä ei ole [[flagella|flagelloja]], mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla. |
Syanobakteerit ovat [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisia bakteereja]]. Niillä ei ole [[flagella|flagelloja]], mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla. |
||
==Myrkyllisyys== |
== Myrkyllisyys == |
||
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Syanobakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses</ref> Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Ihottumia, päänsärkyä ja kuumeilua voi tulla uimisesta syanobakteereja sisältävässä vedessä. Pintavedestä kunnolla puhdistetussa kaupunkien juomavedessä ei sinilevämyrkkyjä ole merkittäviä määriä. |
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Syanobakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses</ref> Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Ihottumia, päänsärkyä ja kuumeilua voi tulla uimisesta syanobakteereja sisältävässä vedessä. Pintavedestä kunnolla puhdistetussa kaupunkien juomavedessä ei sinilevämyrkkyjä ole merkittäviä määriä. |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=135864&lan=FI Suomen ympäristökeskus: Sinilevät] |
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=135864&lan=FI Suomen ympäristökeskus: Sinilevät] |
||
* [http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000441E.html Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös)] |
* [http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000441E.html Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös)] |
||
*[http://www.uniprot.org/taxonomy/1117 UniProt, Taxonomy: Cyanobacteria] {{en}} |
|||
*[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/mesh?Db=mesh&Cmd=DetailsSearch&Term=%22Cyanobacteria%22%5BMeSH+Terms%5D MeSH: Cyanobacteria] {{en}} |
|||
{{ |
{{Tynkä/Biologia}} |
||
[[Luokka:Syanobakteerit]] |
[[Luokka:Syanobakteerit]] |
||
Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 20.26
| Syanobakteerit | |
|---|---|
 Chroococcus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Eubacteria |
| Pääjakso: | Syanobakteerit Cyanobacteria |
| Katso myös | |
Syanobakteerit eli sinibakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli esitumaisia. Ne luokitellaan mikroleviin. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. "Syano" nimessä viittaa väriin: kreikan kielen κυανός (kyanós) = sininen. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia ekosysteemissä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen tapahtuu usein tylakoideissa, solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät protistien sisässä endosymbioosissa. Syanobakteereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.[1]
Syanobakteerit ovat gramnegatiivisia bakteereja. Niillä ei ole flagelloja, mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla.
Myrkyllisyys
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Syanobakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.[2] Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Ihottumia, päänsärkyä ja kuumeilua voi tulla uimisesta syanobakteereja sisältävässä vedessä. Pintavedestä kunnolla puhdistetussa kaupunkien juomavedessä ei sinilevämyrkkyjä ole merkittäviä määriä.
Lähteet
- ↑ Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21
- ↑ Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses