Ero sivun ”Asianajotoimisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p lisätty Luokka:Asianajotoimistot HotCat-työkalulla |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
[[Luokka:Oikeuslaitos]] |
[[Luokka:Oikeuslaitos]] |
||
[[Luokka:Asianajotoimistot]] |
[[Luokka:Asianajotoimistot]] |
||
[[bg:Адвокатска кантора]] |
|||
[[de:Anwaltskanzlei]] |
|||
[[en:Law firm]] |
|||
[[es:Firma de abogados]] |
|||
[[ko:로펌]] |
|||
[[he:משרד עורכי דין]] |
|||
[[lt:Advokato kontora]] |
|||
[[nl:Advocatenkantoor]] |
|||
[[ja:法律事務所]] |
|||
[[pl:Kancelaria prawna]] |
|||
[[ru:Юридическая фирма]] |
|||
[[sv:Advokatbyrå]] |
|||
[[tl:Law Firm]] |
|||
[[uk:Юридична фірма]] |
|||
[[zh:律師事務所]] |
|||
Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 13.15
Asianajotoimisto on oikeusalan palveluita tarjoava yritys, jonka tulee asianajajalain mukaan aina olla asianajajan tai asianajajien omistama. Asianajajan ammattinimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva lakimies. Asianajaja on aina henkilökohtaisessa vastuussa toimiston asiakkaalle huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta, vaikka toimisto olisi osakeyhtiömuotoinen. Asianajotoimistolla on oltava vastuuvakuutus asiakkaalle aiheutetun vahingon varalta.
Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä.
Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset oikeuisavustajat voivat olla myös Asianajajaliiton jäseniä, eli asianajajia. Sen sijaan lakiasiantoimistoissa työskentelevät lakimiehet eivät ole asianajajia, eivätkä ole julkisen valvonnan alaisia. Niissä vastuu asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta voi rajautua vain yhtiön osakepääomaan, eikä vastuuvakuutusta välttämättä ole.
Suomessa on hieman yli 1000 asianajotoimistoa.