Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
61 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Uusi sivu: '''Maanjako.''' Muinoin kylien ja yksittäistalojen asukkaat ottivat erämaasta hallintaansa laajoja-alueita metsälläkäyntiä ja kaskiviljelyä varten, rajoittamalla oman alueen...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Jakotapaa koskevat säännökset olivat vielä mukana vuoden [[Vuoden 1734 laki|1734 laissa]]. Jakoperusteena käytettiin [[Äyri|äyriä]], [[Punta|puntaa]], [[Manttaali|manttaalia]] tai [[Kyynärä|kyynärää]]. Tiluspalstojen lukumäärän vähentämiseksi ja järjestämiseksi yhtenäisemmiksi, annettiin 1700-luvun loppupuolella uusia säännöksiä maanjaosta, jota alettiin kutsua [[Isojako|isojaoksi]]. Isojaot aloitettiin Suomessa vuonna 1749.
 
Ensimmäinen [[Isojako|isojakoa]] koskeva asetus säädettiin 1757, seuraava 1775 ja kuninkaan selitys vuonna 1777. Asetuksien tarkoituksena oli kumota sarkajaot ja koota [[Talo|talon]] [[Tilus|tilukset]] yhdeksi kokonaisuudeksi. Kylän metsämaasta lohkaistiin kotitaloustarpeeseen sopiva määrä metsää, loppuosan jäädessä valtiolle kuuluvaksi.
 
Säännökset isojaosta olivat erittäin epätäsmällisiä, tästä johtuen annettiin vuonna 1848 maanmittausohjesääntö, joka sisälsi käytännöllisemmät ohjeet maanjaosta. Ohjesääntö oli osittain lailla ja asetuksillä muutettuna voimassa aina vuoteen 1916, jolloin maanjakoa koskeva lainsäädöntö kokonaan uudistettiin. Tämän lain mukaan voitiin myös vesialueet jakaa sekä täydentää isojakoa uusjaolla, halkoa ja lohkoa. Kahta viimeksi mainittua kutsutaan maatilan osittamiseksi. Vuonna 1926 laaadittu asetus muutti kaikki palstatilat lohkotiloiksi.<ref name="pieni tietosanakirja">{{Kirjaviite
[[Luokka:Maanmittaus]]
[[Luokka:Kiinteistöoikeus]]
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]
2 604

muokkausta

Navigointivalikko