Ero sivun ”LF (taajuusalue)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Lisätty lähde |
pientä lisäystä ja perättömiä lähteettömiä pois |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Low frequency (LF)''' on 30–300 k[[Hz]]:n alueella etenevä [[radioaalto]] |
'''Low frequency (LF)''' on 30–300 k[[Hz]]:n alueella etenevä [[radioaalto]]. Ne tunnetaan myös nimellä pitkät aallot koska aallonpituus on 1 - 10 km. Ne etenevät ja pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin, silloinkin yleeensä yöaikaan, avaruusaaltona. Maaperän, tai suolaisen meren, sähkönjohtavuudella onkin suuri merkitys välivaimennukselle. [[antenni|Antennit]] ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin [[tutka|tutkalle]]. Tällä alueella on myös yleisradiolähetyksiä – [[Amplitudimodulaatio|AM]]-pitkäaaltolähetykset (148,5-283,5 kHz).<ref name="tk-lehti">[http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 J. Laiho, ''Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4'' TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI Marraskuu 2005 no 5]</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 23. helmikuuta 2013 kello 17.06
Low frequency (LF) on 30–300 kHz:n alueella etenevä radioaalto. Ne tunnetaan myös nimellä pitkät aallot koska aallonpituus on 1 - 10 km. Ne etenevät ja pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin, silloinkin yleeensä yöaikaan, avaruusaaltona. Maaperän, tai suolaisen meren, sähkönjohtavuudella onkin suuri merkitys välivaimennukselle. Antennit ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin tutkalle. Tällä alueella on myös yleisradiolähetyksiä – AM-pitkäaaltolähetykset (148,5-283,5 kHz).[1]
Lähteet
Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot
Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF
Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen