Ero sivun ”Louis Braille” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
laajennusta
johdantoa
Rivi 21: Rivi 21:
| kotisivu =
| kotisivu =
}}
}}
⚫
'''Louis Braille''' ([[4. tammikuuta]] [[1809]] [[Coupvray]], [[Ranska]] – [[6. tammikuuta]] [[1852]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) oli ranskalainen opettaja ja [[sokeus|sokeiden]] tai voimakkaasti [[heikkonäköisyys|heikkonäköisten]] käyttämän [[pistekirjoitus|pistekirjoituksen]] eli braillekirjoituksen keksijä. Braille sokeutui itse jo nuorena ja opiskeli pariisilaisessa sokeainkoulussa, jossa tutustui erilaisiin sokeiden kirjoitusjärjestelmiin. Hän alkoi kehittää omaa järjestelmäänsä kouluaikanaan ja sai sen valmiiksi 15-vuotiaana. Braille kuoli [[keuhkotuberkuloosi]]in 43-vuotiaana, ja braillekirjoituksen leviäminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen.
⚫
[[Kuva:Louis braille.svg|thumb|Louis Braille pistekirjoituksella]]
⚫
'''Louis Braille''' ([[4. tammikuuta]] [[1809]] [[Coupvray]], [[Ranska]] – [[6. tammikuuta]] [[1852]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) oli ranskalainen opettaja ja [[sokeus|sokeiden]] tai voimakkaasti [[heikkonäköisyys|heikkonäköisten]] käyttämän [[pistekirjoitus|pistekirjoituksen]] eli braillekirjoituksen keksijä.


== Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti ==
== Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti ==
[[Tiedosto:Braille house04.JPG|thumb|left|225px|Braillen kotitalo.]]
Braille syntyi 1809 [[Coupvray]]n kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.<ref name="nkl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/museo/huuskonen_braille| Nimeke = Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti| Tekijä = Huuskonen, Kari| Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = 4.1.2013}}</ref> Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.<ref name="royal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rnib.org.uk/aboutus/aboutsightloss/famous/Pages/louisbraille.aspx| Nimeke = Louis Brail­le| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Royal National Institute of Blind People| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. [[Naskali]] lävisti hänen toisen silmänsä. Toisesta silmästä lähti myös näkö, sillä siihen kehittyi [[sympaattinen oftalmia|sympaattiseen oftalmiaan]].<ref name="nkl"/>
Braille syntyi 1809 [[Coupvray]]n kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.<ref name="nkl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/museo/huuskonen_braille| Nimeke = Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti| Tekijä = Huuskonen, Kari| Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = 4.1.2013}}</ref> Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.<ref name="royal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rnib.org.uk/aboutus/aboutsightloss/famous/Pages/louisbraille.aspx| Nimeke = Louis Brail­le| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Royal National Institute of Blind People| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. [[Naskali]] lävisti hänen toisen silmänsä. Toisesta silmästä lähti myös näkö, sillä siihen kehittyi [[sympaattinen oftalmia|sympaattiseen oftalmiaan]].<ref name="nkl"/>


Rivi 32: Rivi 32:


== Braillekirjoituksen kehittäminen ==
== Braillekirjoituksen kehittäminen ==
⚫
[[Kuva:Louis braille.svg|thumb|Louis Braille pistekirjoituksella]]
Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni [[Charles Barbier]] vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun [[Yökirjoitus|yökirjoituksen]], jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan [[pistekirjoitus]]järjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.<ref name="royal"/> Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.braillebug.org/louis_braille_bio.asp| Nimeke = Louis Braille Biography| Julkaisija = American Foundation for the Blind| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>
Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni [[Charles Barbier]] vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun [[Yökirjoitus|yökirjoituksen]], jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan [[pistekirjoitus]]järjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.<ref name="royal"/> Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.braillebug.org/louis_braille_bio.asp| Nimeke = Louis Braille Biography| Julkaisija = American Foundation for the Blind| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>


Rivi 37: Rivi 38:


== Sairastuminen ja kuolema ==
== Sairastuminen ja kuolema ==
[[Tiedosto:Louis Braille, Panthéon de Paris 2012-10-11.jpg|thumb|Braillen hauta [[Panthéon]]issa.]]
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit [[keuhkotuberkuloosi]]sta, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayhin, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.<ref name="nkl"/>
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit [[keuhkotuberkuloosi]]sta, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayhin, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.<ref name="nkl"/>


Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayhin, mutta hänen ruumiis haluttiin siirtää myöhemmin [[Panthéon]]iin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.<ref name="nkl"/> Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéon 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti [[Vincent Auriol]]. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayhin, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.<ref name="history"/>
Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayhin, mutta hänen ruumiis haluttiin siirtää myöhemmin [[Panthéon]]iin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.<ref name="nkl"/> Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéon 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti [[Vincent Auriol]]. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayhin, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.<ref name="history"/>


== Merkitys ==
Braillen kunniaksi on nimetty Pariisin 12. kaupunginosassa katu, joka sijaitsee Avenue Michel-Bizot'n ja Boulevard de Picpus'n välissä. Vuodesta [[2001]] alkaen Maailman Sokeiden Unioni [[World Blind Union]] on viettänyt [[maailman pistekirjoituspäivä]]ä Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta.
Braillekirjoitus levisi Braillen kuoleman jälkeen ympäri maailmaa. Ranskasta se levisi Belgiaan ja Sveitsiin ja lopulta muualle Eurooppaan. Suomeenkin pistekirjoitus tuli jo 1860-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/museo/kirhist| Nimeke = Ko­ho­kir­joi­tus­jär­jes­tel­mät| Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = 4.1.2013}}</ref> Pariisilaisessa kongressissa 1878 päätettiin alkaa käyttää braillekirjoitusta sokeiden maailmanlaajuisena kirjoitusjärjstelmänä. Sen rinnalla oli silti pitkään monia muitakin järjestelmiä, ja esimerkiksi englanninkieliset maat ottivat käyttöönsä yhtenäisen braillekirjoituksen vasta 1932.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.afb.org/louisbraillemuseum/braillegallery.asp?FrameID=190| Nimeke = Dissemination of Braille | Julkaisija = American Foundation for the Blind| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Braillen kehittämä kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin auttanut maailmanlaajuisesti monia sokeita lukemaan ja kirjoittamaan. Sokea kirjailija [[Helen Keller]] on muun muassa sanonut, että Braillen merkitys sokeille on sama kuin [[Johannes Gutenberg]]in merkitys koko ihmiskunnalle.<ref name="royal"/>

[[Tiedosto:2009 USA One Dollar Coin Louis Braille.jpg|thumb|185px|Yhdysvaltalainen vuoden 2009 juhlakolikko.]]
Braille on saanut monia tunnustuksia ympäri maailmaa. Hänen kotitalossaan Coupvrayssä on nykyään museo, ja se on julistettu [[Monument historique|kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.avh.asso.fr/rubriques/infos_braille/actes/Louis%20Braille%20-%20a%20brief%20overview.htm| Nimeke = A brief overview| Julkaisija = Associaition Valentin Haüy| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Braillen työn kunniaksi vietetään vuosittain Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta [[maailman pistekirjoituspäivä]]ä. Braillen syntymän 200-vuotisjuhlaa vuonna 2009 juhlistettiin muun muassa Ranskassa, ja esimerkiksi Intiassa, Belgiassa ja Italiassa lyötiin Braillen kunniaksi juhlakolikoita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calendarlabs.com/holidays/international/world-braille-day.php| Nimeke = Quick Facts : World Braille Day| Julkaisija = CalendarLabs| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 5. tammikuuta 2013 kello 00.06

Louis Braille
Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.
Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1809
Coupvray, Ranska
Kuollut6. tammikuuta 1852 (43 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti opettaja

Louis Braille (4. tammikuuta 1809 Coupvray, Ranska – 6. tammikuuta 1852 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen opettaja ja sokeiden tai voimakkaasti heikkonäköisten käyttämän pistekirjoituksen eli braillekirjoituksen keksijä. Braille sokeutui itse jo nuorena ja opiskeli pariisilaisessa sokeainkoulussa, jossa tutustui erilaisiin sokeiden kirjoitusjärjestelmiin. Hän alkoi kehittää omaa järjestelmäänsä kouluaikanaan ja sai sen valmiiksi 15-vuotiaana. Braille kuoli keuhkotuberkuloosiin 43-vuotiaana, ja braillekirjoituksen leviäminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti

Braillen kotitalo.

Braille syntyi 1809 Coupvrayn kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.[1] Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.[2] Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. Naskali lävisti hänen toisen silmänsä. Toisesta silmästä lähti myös näkö, sillä siihen kehittyi sympaattiseen oftalmiaan.[1]

Vammastaan huolimatta Braille pärjäsi hyvin paikallisessa koulussa. Paikallinen maanomistaja huomasi Braillen kyvyt ja järjesti tälle paikan Pariisiin sokeainkouluun. Braillet olivat huolissaan poikansa tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella, mutta suostuivat uuteen koulupaikkaan. Louis Braille aloitti opintonsa Pariisissa 10-vuotiaana.[2]

Elämä sokeainkoulussa oli melko raskasta, sillä rakennus oli kostea ja epäterveellinen ja kuri tiukkaa. Siellä opetettiin pääasiassa erilaisia käytännön neuvoja, joiden avulla oppilaat pystyisivät pärjäämään kouluajan jälkeen. Koulussa oli myös käytössä sokeiden kirjoja, jotka oli tehty kuitenkin kömpelöllä ”kohokirjoituksella”. Niissä kirjaimet oli tehty painettu sivuille kuparilangan avulla. Oppilaat kyllä oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille koki lisäksi kirjat hidaslukuisiksi.[2]

Braillekirjoituksen kehittäminen

Louis Braille pistekirjoituksella

Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni Charles Barbier vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun yökirjoituksen, jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan pistekirjoitusjärjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.[2] Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.[3]

Koulun oppilaat alkoivat käyttää Brailleen käyttämää metodia, mutta sitä ei otettu viralliseen opetusohjelmaan. Braillesta tuli koulun opettaja vuonna 1826, ja hän julkaisi vuonna 1829 pistekirjoitusta esitelleen kirjan, jossa oli 32 sivua.[4] Braillen pistekirjoitus ei noussut suosioon Braillen elinaikana. Koulua valvonut sosiaaliministeriö kielsi 1838 kirjoituksen ottamisen opetusohjalmaan. Ministeriö vaati, että sokeiden opetuksessa tuli käyttää vain latinalaisia aakkosia, kuten näkevienkin opetuksessa. Australialaisen elämäkerturin Lennard Bickelin mukaan aran ja sosiaalisesta syrjäänvetätyvän Braillen henkinen tasapaino järkkyi huomattavasti kuultuaan ministeriön päätöksen. Braillen järjestelmää tukenut koulun johtaja Pignier erotettiin virastaan vuonna 1840.[1]

Sairastuminen ja kuolema

Braillen hauta Panthéonissa.

Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit keuhkotuberkuloosista, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayhin, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.[1]

Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayhin, mutta hänen ruumiis haluttiin siirtää myöhemmin Panthéoniin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.[1] Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéon 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti Vincent Auriol. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayhin, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.[4]

Merkitys

Braillekirjoitus levisi Braillen kuoleman jälkeen ympäri maailmaa. Ranskasta se levisi Belgiaan ja Sveitsiin ja lopulta muualle Eurooppaan. Suomeenkin pistekirjoitus tuli jo 1860-luvulla.[5] Pariisilaisessa kongressissa 1878 päätettiin alkaa käyttää braillekirjoitusta sokeiden maailmanlaajuisena kirjoitusjärjstelmänä. Sen rinnalla oli silti pitkään monia muitakin järjestelmiä, ja esimerkiksi englanninkieliset maat ottivat käyttöönsä yhtenäisen braillekirjoituksen vasta 1932.[6] Braillen kehittämä kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin auttanut maailmanlaajuisesti monia sokeita lukemaan ja kirjoittamaan. Sokea kirjailija Helen Keller on muun muassa sanonut, että Braillen merkitys sokeille on sama kuin Johannes Gutenbergin merkitys koko ihmiskunnalle.[2]

Tiedosto:2009 USA One Dollar Coin Louis Braille.jpg
Yhdysvaltalainen vuoden 2009 juhlakolikko.

Braille on saanut monia tunnustuksia ympäri maailmaa. Hänen kotitalossaan Coupvrayssä on nykyään museo, ja se on julistettu kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi.[7] Braillen työn kunniaksi vietetään vuosittain Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta maailman pistekirjoituspäivää. Braillen syntymän 200-vuotisjuhlaa vuonna 2009 juhlistettiin muun muassa Ranskassa, ja esimerkiksi Intiassa, Belgiassa ja Italiassa lyötiin Braillen kunniaksi juhlakolikoita.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Huuskonen, Kari: Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
  2. ↑ a b c d e Louis Brail­le London: Royal National Institute of Blind People. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Louis Braille Biography American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b Cavendish, Richard: Death of Louis Braille. History Today, 2002, 52. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Ko­ho­kir­joi­tus­jär­jes­tel­mät Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
  6. ↑ Dissemination of Braille American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  7. ↑ A brief overview Associaition Valentin Haüy. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  8. ↑ Quick Facts : World Braille Day CalendarLabs. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kirjallisuus

  • Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Louis_Braille&oldid=12536649”