Kuvakivi

Rituaalikulkue kuvattuna viikinkiaikaisessa Tangelgardan kuvakivessä. Hahmojen kantamat renkaat saattavat olla šamanistisia symboleja. Ratsastava hahmo saattaa esittää Odin-jumalaa.

Kuvakivi eli kirjokivi on Gotlannille ominainen rautakautinen muinaisjäännös, pystyyn nostettu ja voimakkaasti muotoiltu kalkkikivipaasi, jossa on kuvia. Kuvakivet jaetaan kolmeen ryhmään. Noin ihmisen korkuisissa kansainvaellusajan kuvakivissä (A-tyyppi) on abstrakteja kuvioita ja mytologisia kuva-aiheita. Matalissa vendel-ajan kivissä (B-tyyppi) on usein laivan ja linnun kuva. Parhaiten tunnetaan noin ihmisen korkuiset (suurimmillaan yli 3-metriset) viikinkiaikaiset kuvakivet (C-tyyppi), joissa on kuvattu erilaisia mytologisia kohtauksia. Osa niistä voidaan tunnistaa Edda-runoissa kuvatusta skandinaavisesta mytologiasta.

Gotlannin ulkopuolelta tunnetaan vain ani harvoja kuvakiviä. Yksi sellainen on löydetty Latviasta.