Ero sivun ”Aleksandr Danilovitš Menšikov” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Lähteet: - typo |
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: es:Aleksandr Danílovich Ménshikov |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[el:Αλεξάντρ Ντανίλοβιτς Μένσικοφ]] |
[[el:Αλεξάντρ Ντανίλοβιτς Μένσικοφ]] |
||
[[en:Aleksandr Danilovich Menshikov]] |
[[en:Aleksandr Danilovich Menshikov]] |
||
[[es:Aleksandr Ménshikov]] |
[[es:Aleksandr Danílovich Ménshikov]] |
||
[[eo:Aleksandr Menŝikov]] |
[[eo:Aleksandr Menŝikov]] |
||
[[fr:Alexandre Danilovitch Menchikov]] |
[[fr:Alexandre Danilovitch Menchikov]] |
||
Versio 31. elokuuta 2012 kello 13.45
Aleksandr Danilovitš Menšikov (ven. Алекса́ндр Дани́лович Ме́ншиков, 16. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1673 Moskova – 23. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1729 Berjozov) oli venäläinen valtiomies ja sotapäällikkö.
Aleksandr Menšikov oli hovin tallimiehen poika. Vuodesta 1686 lähtien hän toimi Pietari I:n sotilaspalvelijana. Hän osallistui Pietari I:n kanssa Asovan sotaretkeen vuosina 1695–1696 ja matkalle Hollantiin vuosina 1697–1698. Vähitellen hänestä tuli yksi tsaarin lähimmistä työtovereista ja ystävistä. Vuonna 1703 Menšikov nimitettiin Inkerin kuvernööriksi. Suuressa Pohjan sodassa hän toimi yhtenä Venäjän joukkojen komentajista ja johti koko maata Pietari I:n matkojen aikana. Vuosina 1717–1724 ja 1726–1727 hän oli sotaministeriön johtaja. Vuonna 1702 Menšikov sai kreivin ja vuonna 1707 ruhtinaan arvonimen.[1]
Pietari I:n kuoltua Menšikov nosti valtaistuimelle Katariina I:n, jonka aikana hän toimi itse maan todellisena hallitsijana. Toukokuussa 1727 hän naitti tyttärensä Marian Pietari II:lle, mutta joutui pian epäsuosioon. Syyskuussa 1727 Menšikovia syytettiin valtiopetoksesta ja valtion varojen kavalluksesta. Yhdessä perheensä kanssa hänet karkotettiin Berjozoviin Siperiaan. Menšikovin koko valtava omaisuus takavarikoitiin valtiolle.[1]
Pietarin Vasilinsaarella on Menšikovia varten vuosina 1710–1712 ja 1713–1727 rakennettu palatsi.[2]
Lähteet
- ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 16, s. 80. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
- ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik, s. 372. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.