Ero sivun ”Harmaakivi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muuli |
p Käyttäjän 109.240.224.167 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Velma tekemään versioon. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Harmaakivi''' on usein |
'''Harmaakivi''' on usein [[Graniitti|graniitin]] vanhentunut nimitys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm | Nimeke =Harmaa | Tekijä =Päivi Hintsanen| Julkaisija =Coloria.net| Viitattu = 12.11.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17576/1889-2_Mhlsanaluettelo.pdf?sequence=1| Nimeke =Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo| Tekijä =P. H. W. | Tiedostomuoto =pdf| Ajankohta =1889|Viitattu = 12.11.2010}}</ref>, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten [[granodioriitti]]a ja [[graniitti|gneissigraniittia]].<ref>[http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6919-0.pdf s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808]</ref> [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot]] on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Knapas, Marja Terttu (toim.)|Nimeke= Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta|Julkaisupaikka= Vantaa| Julkaisija= Vantaan seurakunnat| Sivu = 36 |Vuosi= 1994 |Tunniste= ISBN 9789529054220}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 10. kesäkuuta 2012 kello 16.17
Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys[1][2], mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia.[3] Suomen keskiaikaiset kivikirkot on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.[4]
Lähteet
- ↑ Päivi Hintsanen: Harmaa Coloria.net. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ P. H. W.: Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo (pdf) helda.helsinki.fi. 1889. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808
- ↑ Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 36. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220.