Ero sivun ”Joensuun kaupungintalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Kaupungintalo nykyään: ylimääräiset tyhjät rivit pois |
→Lähteet: Joensuun kaupungintalo 70 vuotta -kirjanen |
||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* Joensuun kaupungintalo 70 vuotta. Kirja vuoden 109 arkkitehtuurikilpailun näyttelystä ja talon rakentamisesta. Kirjapaino oy Maakunta 1984. |
|||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 2. kesäkuuta 2012 kello 08.36
Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus. Se palvelee kulttuuria ja hallintoa. Siinä toimivat kaupungin keskushallinto, kaupunginteatteri (Euroopan unionin itäisin ammattiteatteri) ja ravintola. Kaupungintalo sijaitsee Pielisjoen rannalla Rantakadulla.[1]
Ennen kaupungintaloa
Joensuun alkuvaiheissa ennen kaupungintalon rakentamista kaupunginhallintoelimet olivat toimineet entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat kävivät kuitenkin pian ahtaiksi, eikä sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut. Kaupungintalon rakentamisesta keskusteltiinkin useaan otteeseen 1890-luvulla. Hankkeen edelle kiri kuitenkin kiireellisemmäksi todettu tyttökoulun perustaminen, ja kaupungintalon rakentaminen sai jäädä myöhemmäksi. Kaupungintaloon suunniteltiin alun perin kirjaston ja majatalon sijoittamista, mutta näistä luovuttiin. Kaupungintaloon suunniteltu ravintolakin aiheutti paheksuntaa, mutta se säilytettiin.
Kaupungintalon tuleva sijaintikin oli kiistelyn aihe. Talon paikaksi oli suunniteltu torin itäistä reunaa, jossa talo olisi ollut näkyvällä paikalla. Kaupungintalon piirustuskilpailun palkintolautakunnan lausunto ratkaisi kuitenkin tilanteen. Sen mukaan paras paikka olisi Pakkahuonepuistossa, jossa liikenne olisi vilkkain. 1908 päätettiin kaupungintalon rakentamisesta Pakkahuonepuistoon. Seuraavana vuonna päätös vahvistettiin senaatissa. Asemakaavamuutoksen myötä raatihuonekortteli muutettiin puistoksi ja Isontorin itäosa samoin.
Kaupungintalon piirustukset ratkaistiin vuonna 1909 käydyllä piirustuskilpailulla, jonka voitti Eliel Saarinen. Palkintona oli 1200 markkaa ja hänen työtään alettiin rakentaa pienin muutoksin.
Rakentaminen
18.5.1911 valtuuskunta totesi kaupungintalon rakennushankkeen kiireelliseksi ja päätti, että rakennustyöhön ryhdytään heti. Työt aloitettiin 11 lokakuuta, jolloin paikalle tuotiin ensimmäiset rakennusainekuormat. Alussa työt sujuivat hyvin, mutta lopussa viimeistelytyöt venyivät odotettua myöhemmäksi. Kaupungintalo vihittiin lopulta käyttöön 14.11.1914, kolmen vuoden rakentamisen jälkeen.
Valmistuttuaan uusi kaupungintalo vastasi varsin tarkasti Saarisen piirustuksia, varsinkin julkisivuiltaan. Julkisivun patsaat suunnitteli kuvanveistäjä Haapasalo[1]. Uudella kaupungintalolla oli vuonna 1914 valmistuessaan melkoinen vaikutus kaupunkikuvaan. Jyhkeä kivirakennus korkeine torneineen kohosi keskelle puutaloja ja se näkyi lähes keskustan joka puolelle.
Tulipalo 1966
Maaliskuussa 1966 kaupungintalolla syttyi tulipalo, joka uhkasi tuhota rakennuksen pahasti[1]. Palo sai alkunsa kaupunginteatterin näyttämöltä. Tuli ryöstäytyi juhlasalin ullakolle ja torniin, mutta palo saatiin rajoitetuksi niin, että toimisto-osa kärsi vain vesivahinkoja. Ensin evakuoitiin arkisto. Teatterin kalustosta jäi evakuoimatta lattiaan kiinnitetyt istuimet. Rakenteita jouduttiin uusimaan ja ilmanvaihtojärjestelmä rakennettiin lähes kokonaan uudelleen.
Kaupungintalo nykyään
Kaupungintalon ympäristöä on uudistettu 1990- ja 2000-luvuilla. Rantakatua on alennettu noin metrin verran ja talon alin kerros on tullut paremmin esille. Kaupungintalo on peruskorjattu vuonna 1998[1], koska rakennus on joiltain osin päässyt huonoon kuntoon mm. vanhojen vuotavien vesi- ja viemäriputkien sekä rapautumisen takia. Talossa on Joensuun kaupunginteatterin suuri ja pieni näyttämö sekä Teatteriravintola.
Teatteriravintolan terassi on suosittu jazz- ja muiden klubityyppisten konserttien pitopaikka. Alakerran Teatteriklubilla järjestetään säännöllisesti pienimuotoisempia live-konsertteja.
Kaupunginteatterissa eli kaupungintalon juhlasalissa kokoontuu Joensuun kaupunginvaltuusto.
Talon torni toimii näkötornina, josta on näkymät joka suuntaan Joensuuhun.[1]
Lähteet
- Joensuun kaupungintalo 70 vuotta. Kirja vuoden 109 arkkitehtuurikilpailun näyttelystä ja talon rakentamisesta. Kirjapaino oy Maakunta 1984.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuun kaupungintalo Wikimedia Commonsissa
