Ero sivun ”Taulukkolaskentaohjelma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kehitys |
Linkit |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Gnumeric 1.6.3 Ubuntu.png|thumb|Gnumeric-taulukkolaskentaohjelma]] |
[[Image:Gnumeric 1.6.3 Ubuntu.png|thumb|Gnumeric-taulukkolaskentaohjelma]] |
||
'''Taulukkolaskentaohjelma''' on [[tietokoneohjelma]], joka on tarkoitettu numeerisen datan käsittelyyn. Ennen Applen ja PC:iden yleistymistä piti suuret numeeriset laskutoimitukset suorittaa keskustietokoneiden päätteillä, mikäli [[tekninen taskulaskin|teknisten taskulaskinten]] suorituskyky ei riittänyt. [[Mikrotietokone]]iden yleistymisen myötä teknisten laskinten rajoituksia voitiin korvata ohjelmoimalla itse [[BASIC |
'''Taulukkolaskentaohjelma''' on [[tietokoneohjelma]], joka on tarkoitettu numeerisen datan käsittelyyn. Ennen Applen ja PC:iden yleistymistä piti suuret numeeriset laskutoimitukset suorittaa keskustietokoneiden päätteillä, mikäli [[tekninen taskulaskin|teknisten taskulaskinten]] suorituskyky ei riittänyt. [[Mikrotietokone]]iden yleistymisen myötä teknisten laskinten rajoituksia voitiin korvata ohjelmoimalla itse [[BASIC|BASIC:lla]] tarvittavat laskukaavat. Mikrotietokoneenkin muisti oli suuri verrattuna saman aikakauden [[tekninen taskulaskin|teknisiin taskulaskimiin]]. Yleistyttyään teknisiä taskulaskimia alettiin kutsua niiden sisältämien runsaiden valmiiden [[funktio]]iden vuoksi [[funktiolaskin|funktiolaskimiksi]], joiden käyttöä peruskouluissa, lukioissa ja ammattillisissa oppilaitoksissa alettiin sallia. |
||
Taulukkolaskennan, kuten [[MultiPlan]]in ja [[Lotus 1-2-3 |
Taulukkolaskennan, kuten [[MultiPlan]]in ja [[Lotus 1-2-3|Lotus 1-2-3:n]] yleistyminen poisti tarpeen oppia BASIC:ia tai Pascalia ohjelmointikielenä laajojen laskutoimitusten suorittamiseksi itse. |
||
Kaikki data on tallennettu kaksiulotteisen taulukon soluihin. Niihin voi numeroarvojen lisäksi [[ohjelmointi|ohjelmoida]] laskukaavoja. Taulukko voi sisältää useita päällekkäisiä arkkeja, ja yksi kaava voi sisältää viittauksia monen arkin soluihin. Lisäksi taulukkolaskentaan liittyy usein kehittyneitä makrokieliä, jotka sallivat monimutkaisten laskuoperaatioiden toteuttamisen. |
Kaikki data on tallennettu kaksiulotteisen taulukon soluihin. Niihin voi numeroarvojen lisäksi [[ohjelmointi|ohjelmoida]] laskukaavoja. Taulukko voi sisältää useita päällekkäisiä arkkeja, ja yksi kaava voi sisältää viittauksia monen arkin soluihin. Lisäksi taulukkolaskentaan liittyy usein kehittyneitä makrokieliä, jotka sallivat monimutkaisten laskuoperaatioiden toteuttamisen. |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Kun [[Microsoft]] kehitti [[Windows]]-käyttöjärjestelmää sen taulukkolaskentaohjelmasta, [[Microsoft Excel]]istä, tuli erittäin suosittu. Excelin tiedostoja voidaan käyttää myös monissa muissa taulukkolaskentaohjelmissa. |
Kun [[Microsoft]] kehitti [[Windows]]-käyttöjärjestelmää sen taulukkolaskentaohjelmasta, [[Microsoft Excel]]istä, tuli erittäin suosittu. Excelin tiedostoja voidaan käyttää myös monissa muissa taulukkolaskentaohjelmissa. |
||
Muita suosittuja taulukkolaskentaohjelmia ovat [[OpenOffice.org |
Muita suosittuja taulukkolaskentaohjelmia ovat [[OpenOffice.org|OpenOffice.org:n]] [[Calc]] ja [[Linux]]in Gnome-työpöytäkäyttöliittymän [[Gnumeric]] sekä KDE-liittymän [[K-Office]]. StarOfficen Calc kuuluu OpenOfficen kehityslinjan varhaisvaiheisiin. |
||
[[Luokka:Taulukkolaskenta|*]] |
[[Luokka:Taulukkolaskenta|*]] |
||
Versio 25. huhtikuuta 2012 kello 21.21
Taulukkolaskentaohjelma on tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu numeerisen datan käsittelyyn. Ennen Applen ja PC:iden yleistymistä piti suuret numeeriset laskutoimitukset suorittaa keskustietokoneiden päätteillä, mikäli teknisten taskulaskinten suorituskyky ei riittänyt. Mikrotietokoneiden yleistymisen myötä teknisten laskinten rajoituksia voitiin korvata ohjelmoimalla itse BASIC:lla tarvittavat laskukaavat. Mikrotietokoneenkin muisti oli suuri verrattuna saman aikakauden teknisiin taskulaskimiin. Yleistyttyään teknisiä taskulaskimia alettiin kutsua niiden sisältämien runsaiden valmiiden funktioiden vuoksi funktiolaskimiksi, joiden käyttöä peruskouluissa, lukioissa ja ammattillisissa oppilaitoksissa alettiin sallia.
Taulukkolaskennan, kuten MultiPlanin ja Lotus 1-2-3:n yleistyminen poisti tarpeen oppia BASIC:ia tai Pascalia ohjelmointikielenä laajojen laskutoimitusten suorittamiseksi itse.
Kaikki data on tallennettu kaksiulotteisen taulukon soluihin. Niihin voi numeroarvojen lisäksi ohjelmoida laskukaavoja. Taulukko voi sisältää useita päällekkäisiä arkkeja, ja yksi kaava voi sisältää viittauksia monen arkin soluihin. Lisäksi taulukkolaskentaan liittyy usein kehittyneitä makrokieliä, jotka sallivat monimutkaisten laskuoperaatioiden toteuttamisen. Solujen arvoista voi muodostaa myös kuvaajia: pylväikköjä, piirakoita jne.
Ensimmäinen mikrotietokoneelle tehty taulukkolaskentaohjelma oli VisiCalc. Sen jälkeen suosiota saavutti MultiPlan ja Lotus 1-2-3, mistä kehittyi myöhemmin Symphony-toimisto-ohjelmakokonaisuus ja lopulta Lotus-toimisto-ohjelmisto.
Kun Microsoft kehitti Windows-käyttöjärjestelmää sen taulukkolaskentaohjelmasta, Microsoft Excelistä, tuli erittäin suosittu. Excelin tiedostoja voidaan käyttää myös monissa muissa taulukkolaskentaohjelmissa.
Muita suosittuja taulukkolaskentaohjelmia ovat OpenOffice.org:n Calc ja Linuxin Gnome-työpöytäkäyttöliittymän Gnumeric sekä KDE-liittymän K-Office. StarOfficen Calc kuuluu OpenOfficen kehityslinjan varhaisvaiheisiin.