Ero sivun ”Aurto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: pl:Örtug |
aurto, aurtua |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Gutnisk (Visby-) örtug från medeltiden.png|thumb|Äyrityinen [[keskiaika|keskiajalta]]]] |
[[Image:Gutnisk (Visby-) örtug från medeltiden.png|thumb|Äyrityinen [[keskiaika|keskiajalta]]]] |
||
'''Äyrityinen''' ({{k-sv|örtug, ortig}}) on [[hopea]]raha, jota [[Ruotsi]]n valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt Mecklenburgilaisen]] kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina [[1523]]-[[1534]], [[1535]]-[[1540]] [[Tukholma]]ssa, [[1528]]-[[1531]] Västeråsissa sekä [[1589]]-[[1591]] Tukholmassa ja [[Uppsala]]ssa. Keskiajalla lyötiin myös [[Turku|Turussa]] äyrityisiä. |
'''Äyrityinen''', myös '''aurto''' tai '''aurtua''', ({{k-sv|örtug, ortig}}, {{k-de|artig}}) on [[hopea]]raha, jota [[Ruotsi]]n valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt Mecklenburgilaisen]] kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina [[1523]]-[[1534]], [[1535]]-[[1540]] [[Tukholma]]ssa, [[1528]]-[[1531]] Västeråsissa sekä [[1589]]-[[1591]] Tukholmassa ja [[Uppsala]]ssa. Keskiajalla lyötiin myös [[Turku|Turussa]] äyrityisiä. |
||
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa siitä käytetään nimitystä ''aurto''. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttämään muotoa ''aurtua''. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. <ref>[http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/artikkeli_ulvila.shtml Tuukka Talvio/Numismaatinen Aikakausilehti 1/2005]</ref> |
|||
== Viitteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Historia}} |
{{Tynkä/Historia}} |
||
Versio 9. huhtikuuta 2012 kello 07.27
_%C3%B6rtug_fr%C3%A5n_medeltiden.png)
Äyrityinen, myös aurto tai aurtua, (ruots. örtug, ortig, saks. artig) on hopearaha, jota Ruotsin valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523-1534, 1535-1540 Tukholmassa, 1528-1531 Västeråsissa sekä 1589-1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa äyrityisiä.
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa siitä käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttämään muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. [1]