Ero sivun ”Orapaatsama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
26 346 muokkausta
p r2.6.3) (Botti lisäsi: lt:Dygioji šunobelė
w, linkkipäivitys
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
{{Taksonomia/kasvit
| nimi =Orapaatsama
| nimi = Orapaatsama
| kuva =Rhamnus catharticus.jpg
| kuva = Rhamnus catharticus.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta =[[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida ''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| lahko = [[Rosales]]
| lahko = [[Rosales]]
| heimo = [[Paatsamakasvit]] ''Rhamnaceae''
| heimo = [[Paatsamakasvit]] ''Rhamnaceae''
| suku = [[Paatsamat]] ''Rhamnus''
| suku = [[Paatsamat]] ''Rhamnus''
| laji= ''cathartica''
| laji = ''cathartica''
| kaksiosainen = Rhamnus cathartica
| kaksiosainen = Rhamnus cathartica
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]]<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=28573 ITIS]</ref>
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]]<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=28573 ITIS]</ref>
Rivi 23: Rivi 23:
==Kuvaus==
==Kuvaus==


Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta [[korpipaatsama]]a, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Kasvaa 2–4 m korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4–lehtisiä. Kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.
Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta [[korpipaatsama]]a, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Se kasvaa 2–4 metriä korkeaksi [[pensas|pensaaksi]], harvoin pieneksi [[puu]]ksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4-lehtisiä. Orapaatsama kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.


==Levinneisyys ja kasvupaikat==
==Levinneisyys ja kasvupaikat==


Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/rhamna/rhamn/rhamcat.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 14.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/rhamna/rhamn/rhamcat.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 14.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> [[Suomi|Suomessa]] orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan [[Ahvenanmaa]]lla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti [[lehtometsä|lehto]] tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. [[Linnut]] syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten [[laidun]]saarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.<ref>[http://users.utu.fi/kluoto/lehdesniityt/5.htm Lehdesniittyjen hoito]</ref>
[[Suomi|Suomessa]] orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan [[Ahvenanmaa]]lla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti [[lehto]] tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. [[Linnut]] syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten [[nauta|laidunsaarien]] umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.<ref>[http://users.utu.fi/kluoto/lehdesniityt/5.htm Lehdesniittyjen hoito]</ref>


==Käyttö==
==Käyttö==
Rivi 38: Rivi 37:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2008_maps.php?taxon=45135&size=1&atlas=2 Kasviatlas 2008: Orapaatsaman levinneisyys Suomessa]
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45135&size=1&year=2010 Kasviatlas 2010: Orapaatsaman levinneisyys Suomessa]


[[Luokka:Paatsamat]]
[[Luokka:Paatsamat]]

Versio 27. helmikuuta 2012 kello 14.15

Orapaatsama
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Paatsamat Rhamnus
Laji: cathartica
Kaksiosainen nimi

Rhamnus cathartica
L.[1]

Katso myös

  Orapaatsama Wikispeciesissä
  Orapaatsama Commonsissa

Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.

Kuvaus

Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Se kasvaa 2–4 metriä korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja 4-lehtisiä. Orapaatsama kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.

Levinneisyys ja kasvupaikat

Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.[2] Suomessa orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.[3]

Käyttö

Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.

Lähteet

  1. ↑ ITIS
  2. ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
  3. ↑ Lehdesniittyjen hoito

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Orapaatsama&oldid=11324234”