Ero sivun ”Gustaf Otto Wasenius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Aiheesta muualla: Lisätty Kb-linkki |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/> |
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/> |
||
'''Gustaf Otto Wasenius''' ''(1789–1852)'' oli suomalainen kauppaneuvos, kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja. Hänen vaimonsa oli nimeltään Anna Charlotta Wasenius ''(1805-37)''. |
|||
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin Pohjois-Esplanadille Waseniuksen kirjakaupan, 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden Helsingfors Tidningar ja kustansi myös kirjoja.<ref name="testi">[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.], (pro gradu)</ref> Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.<ref name="testi">[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.], (pro gradu)</ref> |
|||
Waseniuksen poika oli professori Valfrid Vasenius. Hän perusti yksi Suomen vanhimmista huviloista, [[Annalan huvila|Annalan huvilan]] tontille Itäisen viertotien (nyk. Hämeentien) varrelle v. 1826. Sivun teksti.<ref name="testi">[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.], (pro gradu)</ref> |
|||
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat huvilalle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Täällä he elivät yksityiselämää. Annalanmäki oli asuinalue. |
|||
Ensimmäinen puutarhaseura perustettiin Turkuun 1930-luvun lopussa ja se sai paljon jäseniä. Wasenius oli yksi jäsenistä ja kaikki jäsenet tilasivat yhdessä ulkomailta siemeniä ja taimia. Vuonna 1850 perustettiin ensimmäinen siemenkauppa Suomeen. Hyötykasviljely aloitettiin vuonna 1850 olevan vakuutuskirjan mukaan. Viljeltiin paljon porkkanoita, palsternakkoja ja istutettiin erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita. |
|||
Ennen kuin Wasenius vuokrasi tämän alueen vuonna 1826, se oli kalastaja Jernmarkin torpan aluetta. |
|||
Torppa purettiin ja tilalle rakennettiin huvila. Karjasuoja ja asuinrakennus rakennettiin 1920-luvulla. Terassit rakennettiin kivestä. Vuonna 1844 viljeltiin arvokkaita kasvihuonekasveja. Vuokraehdon allekirjoitettuaan Wasenius sai istuttaa lehtipuita. Yli 13 hehtaarin klassinen puisto ja siihen kuuluvan puutarhan karuun kalliomaastoon rakenuttaminen todistaa Waseniuksen intohimoisesta kiinnostuksesta puutarhanhoitoon. |
|||
Waseniuksen pojanpoika oli Leonard Wasenius ja hän oli Annalan huvilan viimeinen haltija. <ref name="Viikon puisto - Annalanpuisto">[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto], Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.</ref> |
|||
--[[Käyttäjä:B.fairuz|B.fairuz]] 17. tammikuuta 2012 kello 12.20 (EET) |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
*[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.] (pro gradu) |
*[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.] (pro gradu) |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla== |
|||
* {{Kansallisbiografia|id =3683 |nimi = Wasenius, Gustaf Otto (1789–1852)|tekijä = Kai Häggman|ajankohta = 25.8.2000|viitattu = }} |
|||
{{Tynkä/Henkilö}} |
|||
{{OLETUSAAKKOSTUS:Wasenius, Gustaf Otto}} |
|||
[[Luokka:Kirjakauppiaat]] |
|||
[[Luokka:Suomalaiset kirjankustantajat]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1789 syntyneet]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1852 kuolleet]] |
|||
[[sv:Gustaf Otto Wasenius]] |
|||
== Aiheesta muualla== |
== Aiheesta muualla== |
||
Versio 17. tammikuuta 2012 kello 13.20
Gustaf Otto Wasenius (1789–1852) oli suomalainen liikemies.[1]
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin Pohjois-Esplanadille Waseniuksen kirjakaupan, 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden Helsingfors Tidningar ja kustansi myös kirjoja.[1] Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.[2]
Waseniuksen poika oli professori Valfrid Vasenius.[1]
Gustaf Otto Wasenius (1789–1852) oli suomalainen kauppaneuvos, kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja. Hänen vaimonsa oli nimeltään Anna Charlotta Wasenius (1805-37).
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin Pohjois-Esplanadille Waseniuksen kirjakaupan, 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden Helsingfors Tidningar ja kustansi myös kirjoja.[3] Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.[3]
Waseniuksen poika oli professori Valfrid Vasenius. Hän perusti yksi Suomen vanhimmista huviloista, Annalan huvilan tontille Itäisen viertotien (nyk. Hämeentien) varrelle v. 1826. Sivun teksti.[3]
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat huvilalle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Täällä he elivät yksityiselämää. Annalanmäki oli asuinalue.
Ensimmäinen puutarhaseura perustettiin Turkuun 1930-luvun lopussa ja se sai paljon jäseniä. Wasenius oli yksi jäsenistä ja kaikki jäsenet tilasivat yhdessä ulkomailta siemeniä ja taimia. Vuonna 1850 perustettiin ensimmäinen siemenkauppa Suomeen. Hyötykasviljely aloitettiin vuonna 1850 olevan vakuutuskirjan mukaan. Viljeltiin paljon porkkanoita, palsternakkoja ja istutettiin erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita. Ennen kuin Wasenius vuokrasi tämän alueen vuonna 1826, se oli kalastaja Jernmarkin torpan aluetta.
Torppa purettiin ja tilalle rakennettiin huvila. Karjasuoja ja asuinrakennus rakennettiin 1920-luvulla. Terassit rakennettiin kivestä. Vuonna 1844 viljeltiin arvokkaita kasvihuonekasveja. Vuokraehdon allekirjoitettuaan Wasenius sai istuttaa lehtipuita. Yli 13 hehtaarin klassinen puisto ja siihen kuuluvan puutarhan karuun kalliomaastoon rakenuttaminen todistaa Waseniuksen intohimoisesta kiinnostuksesta puutarhanhoitoon.
Waseniuksen pojanpoika oli Leonard Wasenius ja hän oli Annalan huvilan viimeinen haltija. [4]
--B.fairuz 17. tammikuuta 2012 kello 12.20 (EET)
Lähteet
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja osa 9, p. 1070
- ↑ Hakapää, 2. luku, viitattu 17.1.2011
- ↑ a b c Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella., (pro gradu)
- ↑ WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto, Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.
Aiheesta muualla
- Kai Häggman: Wasenius, Gustaf Otto (1789–1852) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
- Kai Häggman: Wasenius, Gustaf Otto (1789–1852) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.