Vitebskin kuvernementti

Kuvernementin kartta

Vitebskin kuvernementti (ven. Витебская губерния, Vitebskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1802–1924. Sen maat ulottuivat nykyisten Valko-Venäjän, Latvian ja Venäjän alueille. Kuvernementin pinta-ala oli 43 984 km² ja pääkaupunki oli Vitebsk. Kuvernementin suurin kaupunki loppuaikoina oli Väinänlinna (Dvinsk).

Vitebskin kuvernementin naapureita olivat Pihkovan, Smolenskin, Mogiljovin, Minskin, Vilnan, Kuurinmaan ja Liivinmaan kuvernementit.

Kuvernementin vaakuna

Kuvernementissa oli 11 kihlakuntaa (ujezd), joiden keskukset olivat:

• Vitebsk

Drissa (Verhnedvinsk) Gorodok Lepel Nevel Polotsk

Sebež Veliž Väinänlinna (Dünaburg/Dvinsk, nyk. Daugavpils) Ljutsin Režitsa

Kuusi ensimmäistä kuuluvat nykyään Valko-Venäjään, Sebež ja Veliž taas Venäjän Pihkovan ja Smolenskin alueisiin. Kolme viimeistä kuuluvat Latvian Latgalen maakuntaan; aikanaan ne olivat osa Saksalaisen ritarikunnan aikaista Vanhaa-Liivinmaata ja sittemmin Puolan-Liivinmaata.

Historia

Vitebsk ja sen ympäristö kuului aikanaan Polotskin ruhtinaskuntaan ja 1300-luvulta lähtien Liettuan suuriruhtinaskuntaan, jossa siitä tuli Vitebskin voivodikunta. Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 se joutui Venäjälle.

Vuonna 1796 Vitebskistä ja Mogiljovista muodostettiin Valko-Venäjän kuvernementti, joka jo 1802 jaettiin erillisiksi Vitebskin ja Mogiljovin kuvernementeiksi. Vitebskin kuvernementti lakkauttettiin 1924.

Väestö

Vuonna 1897 kuvernementin väkiluku oli 1 489 246. Näistä oli 788 599 valkovenäläisiä, 264 062 lättejä, 198 001 venäläisiä, 174 240 juutalaisia, 50 377 puolalaisia ja 7 361 saksalaisia. Uskonnoltaan 24% oli roomalaiskatolisia ja 61% ortodokseja. Kaupunkiväestö oli enimmäkseen puolalaista ja juutalaista, maaseutuväestö taas valkovenäläistä ja lättiläistä. 1800-luvun lopulla valtakunnassa harjoitettiin voimakasta venäläistämispolitiikkaa.

Vuonna 1885 solmittiin 8044 avioliittoa, lapsia syntyi 50779 ja kuolleiden määrä oli 32245.

Talous

Kuvernementin pinta-alasta 27,2 % oli peltoa, 34,6 % metsää, 18,6 % niittyä ja laidunta ja 19,6 % joutomaata.

Kuvernementin maatalous ei ollut erityisen tuottoisaa, useimpina vuosina tuotanto ei riittänyt oman väestön tarpeeseen. Perunaa jouduttiin usein käyttämään leipään viljan sijaan. Vuonna 1887 tuotettiin 2,6 miljoonaa hehtolitraa perunaa, saman verra ruista ja 1,9 miljoona hl kauraa. Vuonna 1883 tilastoitiin 455 312 nautaa, 229 530 hevosta, 265 854 lammasta ja 216 274 sikaa. Pellavaa viljeltiin paljon ja se oli tärkeä vientituote.

Teollisuus oli 1800-luvun lopulla heikosti kehittynyt. 672 tehtaassa oli 2936 työntekijää, tuotannon arvo oli noin 8 miljoonaa ruplaa. Oleellisimmat tuotannonalat olivat myllyt, viinanpoltto, oluenpano, nahkateollisuus ja tupakkateollisuus.

Aiheesta muualla

• Витебская губерния Entsiklopedija Brokgauza i Jefrona. 1890-1916. www.brocgaus.ru. (venäjäksi)
• Vuoden 1897 väestölaskenta demoscope.ru