Koordinaatit: 55.483°N, 28.80°E

Polatsk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kirjaviitteitä pitäisi tarkentaa sivunumeroin. Jos ne on kopioitu muualta tarkistamatta itse, ne pitäisi poistaa.
Polatsk
(Полацк)
Polotsk, Полоцк
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Polatsk

Koordinaatit: 55.483°N, 28.80°E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Vitsebskin alue
Maininta 862
Korkeus 105-130 m
Väkiluku (10/2009)  ([1]) 82 547
Aikavyöhyke UTC+3
Polatskin piirin ja kaupungin viralliset sivut (venäjäksi)









Polatsk (valkoven. Полацк) eli Polotsk (ven. Полоцк; puol. Połock) on Valko-Venäjän Vitsebskin alueella sijaitseva kaupunki. Väinäjoen varrella sijaitseva Polatsk on merkittävä rautateiden solmukohta ja maatalousteollisuuden keskus. Sen asukasluku on 82 547 (10/2009). Hallinnollisesti kaupunki on suoraan maakuntahallinnon alaisuudessa ja ympäröivä Polatskin piiri (27 263 as.) on erillinen hallintoalue.[2][3][4][5][6][1]

Polatsk Väinäjoen rannalla.
Polatskin rautatieaseman aluetta. Nykyinen asema sijaitsee kellanruskeassa, laatikkomaisessa talossa.
Polatskin linja-autoasema (rautatieaseman vieressä).
Pyhän Sofian katedraali.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polatsk on Valko-Venäjän vanhimpia kaupunkeja. Se oli Polatskin ruhtinaskunnan pääkaupunki 900–1200-luvulla. Aikakirjat mainitsevat paikkakunnan jo vuonna 862. Siten se on yksi vanhimmista itäisen Keski-Euroopan kaupungeista. Polatskia kutsutaan toisinaan kaikkien Valko-Venäjän kaupunkien äidiksi tai Valko-Venäjän mekaksi, pyhäksi kaupungiksi. Laajimmillaan 1100-luvulla Polatskin ruhtinaskunta ulottui Itämeren rannoilta Smolenskin seudulle asti.[6][7]

Polatsk kuului vuodesta 1307 lähtien Liettuan suurruhtinaskunnan hallintaan. Kaupungin erityis- ja itsemääräämisoikeutta vahvistettiin, ja se sai eurooppalaiset Magdeburgin kaupunkioikeudet vuonna 1498. 1600-luvulla Polatsk nousi suurruhtinaskunnan tärkeimpien ja mahtavimpien kaupunkien joukkoon, ehkä heti toiseksi pääkaupunki Vilnan jälkeen.[7] Polatsk liitettiin silloiseen Venäjään vuonna 1772. Katolisen kirkon ja 1581 perustetun jesuiittojen Collegeumin vaikutus säilyi silti vahvana. Esimerkiksi 1812 Collegeum nimitettiin akatemiaksi ja sen koulutus näin yliopistotasoiseksi.[7]

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi 1840[8] 1897[9] 1931[10] 1959[11] 1970[12] 1979[13] 1989[14] 2009[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&010283.&&&&0010 283 &&&&&&&&&&020294.&&&&0020 294 &&&&&&&&&&019485.&&&&0019 485 &&&&&&&&&&044978.&&&&0044 978 &&&&&&&&&&064182.&&&&0064 182 &&&&&&&&&&071152.&&&&0071 152 &&&&&&&&&&076837.&&&&0076 837 &&&&&&&&&&082547.&&&&0082 547

Tässä vuoden 1931 tilastoissa kaikki Polatskin piirin 72 140 asukkaan kaupunkiasukkaat on luettu Polatskin kaupungin asukkaiksi.selvennä

Liikenneyhteyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polatsk on ollut liikenteellisesti merkittävä paikkakunta. Historiallisesti kaupungin sijainti Itämereen laskevan Väinäjoen varrella oli kaupan kannalta edullinen; kaupunki oli eräällä Itämeren viikinkien ja Bysantin välisellä purjehdusreitillä.[7]

Ratayhteydet kaupunkiin rakennettiin jo tsaarin Venäjän aikana.[15] Nykyisin tämän Valko-Venäjän rautateiden risteyskaupungin kautta kulkee erityisesti rahtiliikennettä.[lähde? ]

Maantieyhteyksistä merkittävimpiin kuuluvat Vitsebskistä Latvian Daugavpilsin suuntaan vievä kantatie P20, etelään valtatielle M3 ja sitä kautta Minskiin yhteyden tuova kantatie P43 sekä lounaaseen Liettuan Vilnaa kohti johtava kantatie P45.[3][4]

Kateissa oleva Polatskin Pyhän Efrasinnjan risti vuodelta 1161 (kuva vuodelta 1889).
Prinsessa Efrasinnjan mukaan nimetyn nunnaluostarin kirkot: Ristin ylentämisen katedraali ja Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkko.

Nähtävyyksiä ja kaupunkiin liittyviä merkkiteoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat Polatskin nähtävyyksistä kytkeytyvät Valko-Venäjän kirkko- ja kulttuurihistoriaan:[5][7]

  • 1044–1066 rakennettu Pyhän Sofian katedraali. Katedraali vaurioitui merkittävästi tsaari Pietari I:n ruutivaraston räjähdyksessä 1710, mutta kunnostettiin 1738–1750. Kirkkoa on restauroitu myös myöhemmin. Sijainti Väinäjoen pohjoisrannalla.[lähde? ]
  • 1061 rakennettu Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkko ja nuorempaa perua oleva Ristin ylentämisen katedraali. Noin 2,4 kilometriä pohjoiskoilliseen pyhän Sofian katedraalista. Kirkko on osa 1120-luvulla perustettua Efrasinnjan nunnaluostaria (Spaso-Jevfrosinijan luostaria).[lähde? ]
  • Polatskin pyhän Efrasinnjan risti. Tätä mestari Lazar Bogshan johdolla valmistettua ja vuonna 1161 käyttöön otettua jalokivikoristeista ristiä pidetään eräänä Valko-Venäjän kansallisaarteista. Alkuperäinen risti katosi 2. maailmansodan aikana. Ristin jäljennys on Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkossa.[lähde? ]
  • 1581 avatun jesuiittojen Collegiumin rakennukset. Alun perin puusta tehdyt rakennukset paloivat kaksikin kertaa, ennen kuin opinahjo rakennettiin kivestä 1800-luvun alkupuolella. Nykyään näissä pyhän Sofian katedraalin läheisyydessä sijaitsevissa rakennuksissa on mm. taidegalleria ja Polatskin valtionyliopiston tiloja.[lähde? ]
  • 1582 perustettu ortodoksinen Loppiaisluostari ja sen yhteydessä oleva Loppiaiskirkko (1761–1779). 1780-luvulla luostarin rakennuksia laajennettiin; näistä muun muassa munkkien asunnoiksi rakennetuista lisätiloista löytyy nykyisin kirjasto- ja kirjapainomuseo. Väinäjoen pohjoisrannalla, noin 700 metriä länteen pyhän Sofian katedraalista.[lähde? ]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей н Районов - Витебская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä – Vitsebskin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 13.3.2011. (venäjäksi)
  2. ↑ Е. Л. Макаревич (toim): Атлас автомобильных Дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog), 2005 1:500 000. Minsk: Издательство Янсеян, 2005. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  4. ↑ a b Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. Trivium.info (venäjäksi)
  5. ↑ a b “Polotsk.” The Columbia Encyclopedia, 6th ed. New York: Columbia University Press, 2001–04. bartleby.com/65/. 29.8.2007.
  6. ↑ a b Belarus history belarus.by. Arkistoitu 4.5.2017. Viitattu 26.7.2013 (uusittu). (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Cities-Museums Guide. Tourism & Leasure in Belarus. S. 21–30: Polatsk. Riftour, Minsk, 2005. ISBN 985-6700-34-5. (englanniksi))
  8. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Polatsk löytyy julkaisun sivulta 10/41 otsikon Vitebskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  9. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Vitebskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Vitebskin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR – rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218–225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630.+Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
  15. ↑ D. J. B. Shaw (toim.): Post-Soviet Republics. A systematic geography. Longman Scientific & Technical, Harlow, England. 1995. ISBN 0-582-30175-0. (englanniksi))

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Polatsk&oldid=22579909”