Ero sivun ”Kortisoni” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nobeleita ei "voiteta" niin kuin vaikkapa lotossa, ne myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta työstä... |
Kaikissa anti-inflammatoriset astamalääkkeet ovat erilaisia kortisoneja. |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
'''Kortisoni''' on [[lisämunuainen|lisämunuaisen]] kuorikerroksen [[hormoni]]. Tarkemmin se on [[kortikosteroidi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on C<sub>21</sub>H<sub>28</sub>O<sub>5</sub> ja [[CAS-numero]] 53-06-5. Se on läheinen [[kortikosteroni]]lle. |
'''Kortisoni''' on [[lisämunuainen|lisämunuaisen]] kuorikerroksen [[hormoni]]. Tarkemmin se on [[kortikosteroidi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on C<sub>21</sub>H<sub>28</sub>O<sub>5</sub> ja [[CAS-numero]] 53-06-5. Se on läheinen [[kortikosteroni]]lle. |
||
Kortisoni nostaa [[verenpaine]]tta. Sitä voidaan käyttää lääkkeenä tablettina, suonensisäisesti tai voiteena. Kortisonia on myös sisäänhengitettävissä [[astma]]- ja [[allergia]]lääkkeissä: |
Kortisoni nostaa [[verenpaine]]tta. Sitä voidaan käyttää lääkkeenä tablettina, suonensisäisesti tai voiteena. Kortisonia on myös sisäänhengitettävissä [[astma]]- ja [[allergia]]lääkkeissä:<ref>Lääkeinfo.fi http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=9594&i=GLAXOSMITHKLINE_FLIXOTIDE+EVOHALER</ref> kortisoni lieventää [[limakalvo]]jen tulehdustilaa. |
||
Kortisonilääkitys voi johtaa elimistön [[kortisoli]]erityksen lamaantumiseen, mikäli annos on isohko ja hoitoaika yli kuukauden<ref>Leo Niskanen: Addisonin tauti. Oulun omahoito 15.5.2008. http://www.oulunomahoito.fi/?page=1573223&id=pot00160</ref>. |
Kortisonilääkitys voi johtaa elimistön [[kortisoli]]erityksen lamaantumiseen, mikäli annos on isohko ja hoitoaika yli kuukauden<ref>Leo Niskanen: Addisonin tauti. Oulun omahoito 15.5.2008. http://www.oulunomahoito.fi/?page=1573223&id=pot00160</ref>. |
||
Versio 20. syyskuuta 2011 kello 13.04
| |
Kortisoni
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 17,21-dihydroxypregn-4-ene-3,11,20-trione | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | H02 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H28O5 |
| Moolimassa | 360,46 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 220–224 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Kortisoni on lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni. Tarkemmin se on kortikosteroidi, jonka kemiallinen kaava on C21H28O5 ja CAS-numero 53-06-5. Se on läheinen kortikosteronille.
Kortisoni nostaa verenpainetta. Sitä voidaan käyttää lääkkeenä tablettina, suonensisäisesti tai voiteena. Kortisonia on myös sisäänhengitettävissä astma- ja allergialääkkeissä:[1] kortisoni lieventää limakalvojen tulehdustilaa.
Kortisonilääkitys voi johtaa elimistön kortisolierityksen lamaantumiseen, mikäli annos on isohko ja hoitoaika yli kuukauden[2]. Kortisonin löysi vuonna 1950 yhdysvaltalainen kemisti Edward Calvin Kendall. Kendall sai samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinnon.
Lähteet
- ↑ Lääkeinfo.fi http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=9594&i=GLAXOSMITHKLINE_FLIXOTIDE+EVOHALER
- ↑ Leo Niskanen: Addisonin tauti. Oulun omahoito 15.5.2008. http://www.oulunomahoito.fi/?page=1573223&id=pot00160
Aiheesta muualla
- PubChem: Cortisone (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Cortisone (englanniksi)
- KEGG: Cortisone (englanniksi)