Ero sivun ”Belladonna” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäys; kuvituksen karsintaa |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Ulkonäkö ja koko == |
== Ulkonäkö ja koko == |
||
[[Kuva: |
[[Kuva:Atropa bella-donna0.jpg|thumb|left|200px|Myrkkykoison kypsä ja raaka marja.]] |
||
Myrkkykoiso on monivuotinen, 50–150 cm korkeaksi kasvava kasvi. Sen varsi on pysty, tylppäsärmäinen, hienokarvainen ja yläosasta pensasmaisesti haarova. Lehdet ovat 8–20 cm pitkiä, soikeita tai puikeita, suippoja ja kaljuja tai harvakarvaisia. Ruskeanvioletit, riippuvat kukat ovat yksittäin. Verhiö on kellomainen ja syvään liuskainen. Teriö on kellomainen ja matalaan liuskainen. Kukan tuoksu on epämiellyttävä. Myrkkykoiso kukkii heinä-elokuussa. Pallomainen, aluksi vihreä mutta kypsänä kiiltävän musta marja on halkaisijaltaan noin kaksi senttiä. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen.<ref name="POHJOLAN">Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 524.</ref><ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 277.</ref><ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/solana/atrop/atrobel.html | Nimeke = Den virtuella floran: Belladonna | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 25.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> |
Myrkkykoiso on monivuotinen, 50–150 cm korkeaksi kasvava kasvi. Sen varsi on pysty, tylppäsärmäinen, hienokarvainen ja yläosasta pensasmaisesti haarova. Lehdet ovat 8–20 cm pitkiä, soikeita tai puikeita, suippoja ja kaljuja tai harvakarvaisia. Ruskeanvioletit, riippuvat kukat ovat yksittäin. Verhiö on kellomainen ja syvään liuskainen. Teriö on kellomainen ja matalaan liuskainen. Kukan tuoksu on epämiellyttävä. Myrkkykoiso kukkii heinä-elokuussa. Pallomainen, aluksi vihreä mutta kypsänä kiiltävän musta marja on halkaisijaltaan noin kaksi senttiä. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen.<ref name="POHJOLAN">Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 524.</ref><ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 277.</ref><ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/solana/atrop/atrobel.html | Nimeke = Den virtuella floran: Belladonna | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Ajankohta = 2004-2009 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 25.6.2009 | Kieli ={{sv}} }}</ref> |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
{{Katso myös|[[Antikolinergi]]}} |
{{Katso myös|[[Antikolinergi]]}} |
||
Myrkkykoiso sisältää belladonna-[[Alkaloidi|alkaloideiksi]] nimitettyjä [[muskariinireseptori]]a salpaavia, [[antikolinergi]]siä aineita, [[atropiini]]a ja [[skopolamiini]]a. Myrkkykoiso on yksi eniten myrkytyksiä aiheuttavista kasveista Keski-Euroopassa.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> Sen myrkky aiheuttaa sydänvaivoja, voimakkaita hallusinaatioita ja suurilla annoksilla [[delirium|sekavuustilan]]. |
Myrkkykoiso sisältää belladonna-[[Alkaloidi|alkaloideiksi]] nimitettyjä [[muskariinireseptori]]a salpaavia, [[antikolinergi]]siä aineita, [[atropiini]]a ja [[skopolamiini]]a. Myrkkykoiso on yksi eniten myrkytyksiä aiheuttavista kasveista Keski-Euroopassa.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> Sen myrkky aiheuttaa sydänvaivoja, voimakkaita hallusinaatioita ja suurilla annoksilla [[delirium|sekavuustilan]]. |
||
[[Kuva:Atropa bella-donna0.jpg|thumb|left|250px|Myrkkykoison kypsä ja raaka marja.]] |
|||
Myrkyllisyydestään huolimatta myrkkykoiso on tärkeä lääkekasvi. Erään kasvista saatavan aineen nimi on [[atropiini]]. Sitä käytetään silmätutkimuksissa koska se laajentaa silmäterää. Muilla kasvista saatavilla valmisteilla hoidetaan vatsa- ja suolistosairauksia sekä astmaa.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> |
Myrkyllisyydestään huolimatta myrkkykoiso on tärkeä lääkekasvi. Erään kasvista saatavan aineen nimi on [[atropiini]]. Sitä käytetään silmätutkimuksissa koska se laajentaa silmäterää. Muilla kasvista saatavilla valmisteilla hoidetaan vatsa- ja suolistosairauksia sekä astmaa.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> |
||
| ⚫ | Myrkkykoiso oli [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] yleinen myrkytysaine [[Henkirikos|henkirikoksissa]]; 5–10 marjasta tehty uute tai 14 grammaa juurta riitti tappamaan aikuisen ihmisen.<ref name="anest_atropos">{{Verkkoviite|Osoite=http://journals.lww.com/anesthesiology/pages/articleviewer.aspx?year=1998&issue=07000&article=00030&type=fulltext|Nimeke=The Legacy of Atropos, the Fate Who Cut the Thread of Life|Ajankohta=Heinäkuu 1998|Julkaisu=The Journal of the American Society of Anesthesiologists, Inc | Viitattu = 12.8.2011}}</ref><ref name="alkaloids_belladonna">{{Kirjaviite|Tekijä=Roberts, Margaret F. & Wink, Michael|Nimeke=Alkaloids: biochemistry, ecology, and medicinal applications|Selite=s. 20–21|Julkaisija=Springer|www=http://books.google.com/books?id=bMCzyrAtrvYC | Viitattu = 12.8.2011}}</ref> Myrkkykoisolla on uskottu olevan myös maagisia ominaisuuksia, minkä takia sitä on käytetty noitamenoissa. [[Noitavainot|Noitavainojen]] aikaan kasvista valmistettua voidetta hierottiin syytettyjen ihoon, minkä uskottiin saavan syytetyn tunnustamaan.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> |
||
Myrkkykoiso oli [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] yleinen myrkytysaine [[Henkirikos|henkirikoksissa]]; 5–10 marjasta tehty uute tai 14 grammaa juurta riitti tappamaan aikuisen ihmisen. |
|||
| ⚫ | <ref name="anest_atropos">{{Verkkoviite|Osoite=http://journals.lww.com/anesthesiology/pages/articleviewer.aspx?year=1998&issue=07000&article=00030&type=fulltext|Nimeke=The Legacy of Atropos, the Fate Who Cut the Thread of Life|Ajankohta=Heinäkuu 1998|Julkaisu=The Journal of the American Society of Anesthesiologists, Inc | Viitattu = 12.8.2011}}</ref><ref name="alkaloids_belladonna">{{Kirjaviite|Tekijä=Roberts, Margaret F. & Wink, Michael|Nimeke=Alkaloids: biochemistry, ecology, and medicinal applications|Selite=s. 20–21|Julkaisija=Springer|www=http://books.google.com/books?id=bMCzyrAtrvYC | Viitattu = 12.8.2011}}</ref> Myrkkykoisolla on uskottu olevan myös maagisia ominaisuuksia, minkä takia sitä on käytetty noitamenoissa. [[Noitavainot|Noitavainojen]] aikaan kasvista valmistettua voidetta hierottiin syytettyjen ihoon, minkä uskottiin saavan syytetyn tunnustamaan.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> |
||
Myrkkykoisoa käytettiin ennen [[Italia]]ssa [[Kosmetiikka|kosmeettisissa]] tarkoituksissa laajentamaan [[silmäterä]]ä. Se on saanut nimensä [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen taruston]] ''Atropoksesta'' (torjumaton) ja [[Italian kieli|italian kielen]] sanoista ''bella donna'', joka tarkoittaa kaunista naista.<ref name="muskariini_salpaavat">{{Kirjaviite| Nimike = Farmakologia ja toksikologia | Tekijä = Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko | Julkaisija = Medicina Oy | Vuosi = 2007 | www = http://www.medicina.fi/fato/12.pdf | www-teksti = Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> |
Myrkkykoisoa käytettiin ennen [[Italia]]ssa [[Kosmetiikka|kosmeettisissa]] tarkoituksissa laajentamaan [[silmäterä]]ä. Se on saanut nimensä [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen taruston]] ''Atropoksesta'' (torjumaton) ja [[Italian kieli|italian kielen]] sanoista ''bella donna'', joka tarkoittaa kaunista naista.<ref name="muskariini_salpaavat">{{Kirjaviite| Nimike = Farmakologia ja toksikologia | Tekijä = Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko | Julkaisija = Medicina Oy | Vuosi = 2007 | www = http://www.medicina.fi/fato/12.pdf | www-teksti = Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> |
||
Versio 17. syyskuuta 2011 kello 11.54
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Myrkkykoiso | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
| Suku: | Belladonnat Atropa |
| Laji: | bella-donna |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Atropa bella-donna |
|
| Katso myös | |
Myrkkykoiso eli belladonna ja lemmonmarja (Atropa bella-donna) on erittäin myrkyllinen koisokasvi.
Ulkonäkö ja koko
Myrkkykoiso on monivuotinen, 50–150 cm korkeaksi kasvava kasvi. Sen varsi on pysty, tylppäsärmäinen, hienokarvainen ja yläosasta pensasmaisesti haarova. Lehdet ovat 8–20 cm pitkiä, soikeita tai puikeita, suippoja ja kaljuja tai harvakarvaisia. Ruskeanvioletit, riippuvat kukat ovat yksittäin. Verhiö on kellomainen ja syvään liuskainen. Teriö on kellomainen ja matalaan liuskainen. Kukan tuoksu on epämiellyttävä. Myrkkykoiso kukkii heinä-elokuussa. Pallomainen, aluksi vihreä mutta kypsänä kiiltävän musta marja on halkaisijaltaan noin kaksi senttiä. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen.[1][2][3]
Levinneisyys
Myrkkykoiso on melko yleinen kasvi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sitä tavataan myös Vähässä-Aasiassa.[2] Suomessa myrkkykoiso ei kasva luonnonvaraisena. Lajista tunnetaan ainoastaan yksi satunnaishavainto Uudeltamaalta.[4]
Elinympäristö
Myrkkykoiso kasvaa luonnonvaraisena metsänreunoissa, pientareilla, pelloilla ja joutomailla. Laji on kalkinsuosija.[1]
Käyttö
- Katso myös: Antikolinergi
Myrkkykoiso sisältää belladonna-alkaloideiksi nimitettyjä muskariinireseptoria salpaavia, antikolinergisiä aineita, atropiinia ja skopolamiinia. Myrkkykoiso on yksi eniten myrkytyksiä aiheuttavista kasveista Keski-Euroopassa.[2] Sen myrkky aiheuttaa sydänvaivoja, voimakkaita hallusinaatioita ja suurilla annoksilla sekavuustilan.
Myrkyllisyydestään huolimatta myrkkykoiso on tärkeä lääkekasvi. Erään kasvista saatavan aineen nimi on atropiini. Sitä käytetään silmätutkimuksissa koska se laajentaa silmäterää. Muilla kasvista saatavilla valmisteilla hoidetaan vatsa- ja suolistosairauksia sekä astmaa.[2]
Myrkkykoiso oli Rooman valtakunnassa yleinen myrkytysaine henkirikoksissa; 5–10 marjasta tehty uute tai 14 grammaa juurta riitti tappamaan aikuisen ihmisen.[5][6] Myrkkykoisolla on uskottu olevan myös maagisia ominaisuuksia, minkä takia sitä on käytetty noitamenoissa. Noitavainojen aikaan kasvista valmistettua voidetta hierottiin syytettyjen ihoon, minkä uskottiin saavan syytetyn tunnustamaan.[2]
Myrkkykoisoa käytettiin ennen Italiassa kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Se on saanut nimensä kreikkalaisen taruston Atropoksesta (torjumaton) ja italian kielen sanoista bella donna, joka tarkoittaa kaunista naista.[7]
Lähteet
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 524.
- ↑ a b c d e Suomen terveyskasvit 1982, s. 277.
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Belladonna 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 25.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Belladonnan levinneisyys Suomessa Viitattu 25.1.2010.
- ↑ The Legacy of Atropos, the Fate Who Cut the Thread of Life The Journal of the American Society of Anesthesiologists, Inc. Heinäkuu 1998. Viitattu 12.8.2011.
- ↑ Roberts, Margaret F. & Wink, Michael: Alkaloids: biochemistry, ecology, and medicinal applications. s. 20–21. Springer. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.8.2011).
- ↑ Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet (PDF).