Ero sivun ”Maunu Kurkvaara” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 621 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Ohjaaja
[[Tiedosto:Maunu Kurkvaara.jpg|thumb|Maunu Kurkvaara]]
| nimi =
⚫
'''Maunu Kurkvaara''' (oik. '''Mauno Kurkvaara''', ent. '''Mauno Sakari Heikkonen''', s. [[18. heinäkuuta]] [[1926]] [[Viipuri]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]].
| kuva = Maunu Kurkvaara.jpg
| kuvankoko = 220px
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[18. heinäkuuta]] [[1926]]
| syntymäpaikka = [[Viipuri]]
| aktiivisena =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| oikea nimi =
| muut nimet =
| ammatti = taidemaalari, elokuvaohjaaja
| puoliso =
| kotisivu =
| tunnetuimmat ohjaukset=
| imdb =
| elonet = he27bn
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
}}
⚫
'''Maunu Kurkvaara''' (oik. '''Mauno Kurkvaara''', ent. '''Mauno Sakari Heikkonen''', salanimi '''Sakari Vaara''', s. [[18. heinäkuuta]] [[1926]] [[Viipuri]]) on [[Suomi|suomalainen]] taidemaalari ja [[elokuvaohjaaja]]<ref name=rompotti>Harri Römpötti, Maunu Kurkvaara vaihto kuvataiteen elokuvaan, Helsingin Sanomat 5.7.2011, sivu B 11</ref>.


Kurkvaaraa on yleisesti pidetty suomalaisen elokuvan "uuden aallon" käynnistäjänä. Hänen modernistiselle tuotannolleen on ominaista, että hän suunnitteli, tuotti, kirjoitti, ohjasi, kuvasi ja leikkasi elokuvansa yleensä itse. Useimmiten hänen tekninen työryhmänsä käsitti ainoastaan kuvausassistentin hänen itsensä lisäkseen. On arvioitu, että Kurkvaaran haluttomuuteensa luovuttaa taiteellista kontrollia muille on vaikuttanut hänen aiempi taustansa [[taidemaalari]]na.
Kurkvaaraa on yleisesti pidetty suomalaisen elokuvan "uuden aallon" käynnistäjänä ranskalaisen elokuvan hengessä<ref name=rompotti/>. Hänen modernistiselle tuotannolleen on ominaista, että hän suunnitteli, tuotti, kirjoitti, ohjasi, kuvasi ja leikkasi elokuvansa yleensä itse. Useimmiten hänen tekninen työryhmänsä käsitti hänen itsensä lisäksi ainoastaan kuvausassistentin. On arvioitu, että Kurkvaaran haluttomuuteensa luovuttaa taiteellista kontrollia muille on vaikuttanut hänen aiempi taustansa [[taidemaalari]]na.


Kurkvaaran elokuvien keskeisiä teemoja ovat mm. [[pasifismi]], ihmisen ja taiteilijan vapaus sekä onnellisuuden mahdollisuudet ja siihen johtavien valintojen vaikeus. Elokuvissa toistuvia keskeisiä visuaalisia elementtejä ovat muun muassa meri, veneet, saaret, kaupunkimiljöö ja sen arkkitehtuuri. Erityisen ansioituneena Kurkvaaran tuotannossa on pidetty elokuvien ''Rakas...'' (1961), ''Yksityisalue'' (1962) ja ''Meren juhlat'' (1963) muodostamaa trilogiaa.
Kurkvaaran elokuvien keskeisiä teemoja ovat muun muassa [[pasifismi]], ihmisen ja taiteilijan vapaus sekä onnellisuuden mahdollisuudet ja siihen johtavien valintojen vaikeus. Elokuvissa toistuvia keskeisiä visuaalisia elementtejä ovat muun muassa meri, veneet, saaret, kaupunkimiljöö ja sen arkkitehtuuri. Erityisen ansioituneena Kurkvaaran tuotannossa on pidetty elokuvien ''Rakas...'' (1961), ''Yksityisalue'' (1962) ja ''Meren juhlat'' (1963) muodostamaa trilogiaa.


Kurkvaara oli kiinnostunut myös värielokuvan mahdollisuuksista, ja niitä tutkiakseen hän perusti oman värielokuvalaboratorion, Kurkvaara-Filmin, 1960-luvun alkupuolella. Laboratorion toiminta perustui olettamukselle, että isoista elokuvayhtiöistä muun muassa [[Suomen Filmiteollisuus]] ja [[Fennada-Filmi]] toisivat värityönsä jatkossa Kurkvaaralle, mutta vuoden 1963 näyttelijä[[lakko]] ja Suomen Filmiteollisuuden [[konkurssi]] vesittivät aikeet. 1970-luvun alussa Kurkvaara sulki laboratorionsa ja vetäytyi elokuvan parista perustaen muun muassa veneveistämön. Myöhemmin 1980-luvulla Kurkvaara palasi pitkien elokuvien pariin vielä kahdesti elokuvien ''Menestyksen maku'' (1983) ja ''Perhosen uni'' (1986) merkeissä.
Kurkvaara oli kiinnostunut myös värielokuvan mahdollisuuksista, ja niitä tutkiakseen hän perusti 1960-luvun alkupuolella oman värielokuvalaboratorion, Kurkvaara-Filmin. Laboratorion toiminta perustui olettamukselle, että isoista elokuvayhtiöistä muun muassa [[Suomen Filmiteollisuus]] ja [[Fennada-Filmi]] toisivat värityönsä jatkossa Kurkvaaralle, mutta vuoden 1963 näyttelijälakko ja Suomen Filmiteollisuuden konkurssi vesittivät aikeet. 1970-luvun alussa Kurkvaara kyllästyi elokuva-alallekin levinneeseen politisoitumiseen, sulki laboratorionsa, vetäytyi elokuvan parista ja perusti muun muassa veneveistämön<ref name=rompotti/>. Myöhemmin 1980-luvulla Kurkvaara palasi pitkien elokuvien pariin vielä kahdesti elokuvilla ''Menestyksen maku'' (1983) ja ''Perhosen uni'' (1986).


Kurkvaaran elokuvista ''Punatukka'', ''Maunu Kurkvaaran Kujanjuoksu'' sekä ''Menestyksen maku'' on julkaistu myös vhs-muodossa.
Kurkvaaran elokuvista ''Punatukka'', ''Maunu Kurkvaaran Kujanjuoksu'' sekä ''Menestyksen maku'' on julkaistu myös vhs-muodossa.


== Maunu Kurkvaaran filmografia ==
== Maunu Kurkvaaran filmografia ==
⚫
;Pitkät elokuvat

⚫
'''Pitkät elokuvat:'''

* ''Onnen saari'' (1955)
* ''Onnen saari'' (1955)
* ''Ei enää eilispäivää'' (uusi versio edellisestä elokuvasta, 1956)
* ''Ei enää eilispäivää'' (uusi versio edellisestä elokuvasta, 1956)
Rivi 21: Rivi 39:
* ''Rakas...'' (1961)
* ''Rakas...'' (1961)
* ''Yksityisalue'' (1962)
* ''Yksityisalue'' (1962)
* ''Meren juhlat'' (1963)
* ''[[Meren juhlat]]'' (1963)
* ''Lauantaileikit'' (1963)
* ''Lauantaileikit'' (1963)
* ''Naiset'' (1964)
* ''Naiset'' (1964)
* ''Raportti eli balladi laivatytöistä'' (1964)
* ''[[Raportti eli balladi laivatytöistä]]'' (1964)
* Episodi ''Pourquoi?'' pohjoismaiseen episodielokuvaan ''4x4'' (1965)
* Episodi ''Pourquoi?'' pohjoismaiseen episodielokuvaan ''4x4'' (1965)
* ''Kielletty kirja'' (1965)
* ''Kielletty kirja'' (1965)
Rivi 35: Rivi 53:
* ''Perhosen uni'' (1986)
* ''Perhosen uni'' (1986)


'''Lyhytelokuvia:'''
;Lyhytelokuvia

* ''Satama'' (1950-luku)
* ''Satama'' (1950-luku)
* ''Joulukatu'' (1950-luku)
* ''Joulukatu'' (1950-luku)
Rivi 64: Rivi 81:
Lyhytelokuvien osalta luettelo on epätäydellinen. Kurkvaara on kertonut hävittäneensä suurimman osan tekemistään lyhytelokuvista, koska koki ne myöhemmin "liian saarnaaviksi".
Lyhytelokuvien osalta luettelo on epätäydellinen. Kurkvaara on kertonut hävittäneensä suurimman osan tekemistään lyhytelokuvista, koska koki ne myöhemmin "liian saarnaaviksi".


==Lähteet==
== Aiheesta muualla ==
{{Viitteet}}
* {{elonet-h|he27bn}}

⚫
{{DEFAULTSORT:Kurkvaara, Maunu}}


⚫
{{AAKKOSTUS:Kurkvaara, Maunu}}
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat]]

Versio 5. heinäkuuta 2011 kello 08.38

Henkilötiedot
Syntynyt18. heinäkuuta 1926
Viipuri
Ammatti taidemaalari, elokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Maunu Kurkvaara (oik. Mauno Kurkvaara, ent. Mauno Sakari Heikkonen, salanimi Sakari Vaara, s. 18. heinäkuuta 1926 Viipuri) on suomalainen taidemaalari ja elokuvaohjaaja[1].

Kurkvaaraa on yleisesti pidetty suomalaisen elokuvan "uuden aallon" käynnistäjänä ranskalaisen elokuvan hengessä[1]. Hänen modernistiselle tuotannolleen on ominaista, että hän suunnitteli, tuotti, kirjoitti, ohjasi, kuvasi ja leikkasi elokuvansa yleensä itse. Useimmiten hänen tekninen työryhmänsä käsitti hänen itsensä lisäksi ainoastaan kuvausassistentin. On arvioitu, että Kurkvaaran haluttomuuteensa luovuttaa taiteellista kontrollia muille on vaikuttanut hänen aiempi taustansa taidemaalarina.

Kurkvaaran elokuvien keskeisiä teemoja ovat muun muassa pasifismi, ihmisen ja taiteilijan vapaus sekä onnellisuuden mahdollisuudet ja siihen johtavien valintojen vaikeus. Elokuvissa toistuvia keskeisiä visuaalisia elementtejä ovat muun muassa meri, veneet, saaret, kaupunkimiljöö ja sen arkkitehtuuri. Erityisen ansioituneena Kurkvaaran tuotannossa on pidetty elokuvien Rakas... (1961), Yksityisalue (1962) ja Meren juhlat (1963) muodostamaa trilogiaa.

Kurkvaara oli kiinnostunut myös värielokuvan mahdollisuuksista, ja niitä tutkiakseen hän perusti 1960-luvun alkupuolella oman värielokuvalaboratorion, Kurkvaara-Filmin. Laboratorion toiminta perustui olettamukselle, että isoista elokuvayhtiöistä muun muassa Suomen Filmiteollisuus ja Fennada-Filmi toisivat värityönsä jatkossa Kurkvaaralle, mutta vuoden 1963 näyttelijälakko ja Suomen Filmiteollisuuden konkurssi vesittivät aikeet. 1970-luvun alussa Kurkvaara kyllästyi elokuva-alallekin levinneeseen politisoitumiseen, sulki laboratorionsa, vetäytyi elokuvan parista ja perusti muun muassa veneveistämön[1]. Myöhemmin 1980-luvulla Kurkvaara palasi pitkien elokuvien pariin vielä kahdesti elokuvilla Menestyksen maku (1983) ja Perhosen uni (1986).

Kurkvaaran elokuvista Punatukka, Maunu Kurkvaaran Kujanjuoksu sekä Menestyksen maku on julkaistu myös vhs-muodossa.

Maunu Kurkvaaran filmografia

Pitkät elokuvat
  • Onnen saari (1955)
  • Ei enää eilispäivää (uusi versio edellisestä elokuvasta, 1956)
  • Tirlittan (1958)
  • Patarouva (1959)
  • Autotytöt (1960)
  • Rakas... (1961)
  • Yksityisalue (1962)
  • Meren juhlat (1963)
  • Lauantaileikit (1963)
  • Naiset (1964)
  • Raportti eli balladi laivatytöistä (1964)
  • Episodi Pourquoi? pohjoismaiseen episodielokuvaan 4x4 (1965)
  • Kielletty kirja (1965)
  • Tänään olet täällä (1966)
  • Rottasota (1968)
  • Miljoonaliiga (1968)
  • Punatukka (1969)
  • Maunu Kurkvaaran kujanjuoksu (1971)
  • Menestyksen maku (1983)
  • Perhosen uni (1986)
Lyhytelokuvia
  • Satama (1950-luku)
  • Joulukatu (1950-luku)
  • Sörkkä (1950-luku)
  • Kolme runoa (1950-luku)
  • Talvinen Jyväskylä (1952)
  • Tammikuinen fantasia (1955)
  • Viimeiset jaalat (1955)
  • He ajavat öisin (1956)
  • Lasten kesä (1957)
  • Pitäjältä (1957)
  • Kaupunki (1957)
  • Autoja (1958)
  • Laivoja (1958)
  • Kello (1958)
  • Erämaakylä pyytää apua (1959)
  • Rauma (1959)
  • Valkoisia purjeita (1959)
  • Ajankohtainen tehtävämme (1960)
  • Pikkuinen (1961)
  • Tiedon tiellä (1962)
  • Kemijoen vesistön säännöstely (1968)
  • Saaristo in Memoriam (1985)
  • Purjeiden aika Suomessa (1989)
  • Kertomus kadonneesta saaresta (1993)

Lyhytelokuvien osalta luettelo on epätäydellinen. Kurkvaara on kertonut hävittäneensä suurimman osan tekemistään lyhytelokuvista, koska koki ne myöhemmin "liian saarnaaviksi".

Lähteet

  1. ↑ a b c Harri Römpötti, Maunu Kurkvaara vaihto kuvataiteen elokuvaan, Helsingin Sanomat 5.7.2011, sivu B 11
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maunu_Kurkvaara&oldid=10387798”