Kaikki julkiset lokit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.
- 31. tammikuuta 2022 kello 17.48 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Iliamna grandiflora (Ak: Ohjaus sivulle Upeaturrinappi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. tammikuuta 2022 kello 17.38 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Upeaturrinappi (Ak: Uusi sivu: '''Upeaturrinappi''' (''Iliamna grandiflora'') on malvakasvien (Malvaceae) heimoon, turrinappien (''Iliamna'') sukuun kuuluva kasvilaji. Upeaturrinappi voi kasvaa yhdestä kahteen metriä korkeaksi. Sen lehtilavat ovat 6–13 cm leveät ja syvään viisi- tai seitsemänliuskaiset. Liuskojen muoto vaihtelee suikeasta kolmiomaiseen ja keskimmäinen liuska on suunnilleen kaksi kertaa reunimmaisia liuskoja pidempi. Kukat sijaitsevat tähkämäisissä tai terttumaisissa kukinnoi...)
- 31. tammikuuta 2022 kello 15.30 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Agropyron prostratum (Ak: Ohjaus sivulle Arovaivaisvehnä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. tammikuuta 2022 kello 15.30 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Agropyron triticeum (Ak: Ohjaus sivulle Arovaivaisvehnä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. tammikuuta 2022 kello 15.29 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Eremopyrum triticeum (Ak: Ohjaus sivulle Arovaivaisvehnä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. tammikuuta 2022 kello 15.16 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Arovaivaisvehnä (Ak: Uusi sivu: '''Arovaivaisvehnä''' (''Eremopyrum triticeum'') on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, vaivaisvehnien (''Eremopyrum'') sukuun kuuluva kasvilaji. Arovaivaisvehnä on yksivuotinen kasvi, ja se voi kasvaa yksittäisversoina tai pieninä mättäinä. Arovaivaisvehnä voi kasvaa noin 15–40 cm korkeaksi ja varret ovat pystyjä tai polveilevasti kohenevia. Lehdet ovat pehmeitä ja tasapintaisia. Lehdissä on myös pienet kielekkeet. Kosteusolosuhteista riippuen kasvi aloittaa kasv...)
- 30. tammikuuta 2022 kello 23.45 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Clethra acuminata (Ak: Ohjaus sivulle Appalakkienkletra) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 30. tammikuuta 2022 kello 23.30 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Appalakkienkletra (Ak: Uusi sivu: '''Appalakkienkletra''' (''Clethra acuminata'') on kletrakasvien (Clethraceae) heimoon, kletrojen (''Clethra'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on korkeintaan kuusi metriä korkeaksi kasvava pensas. Lehdet ovat soikeita tai lähestulkoon soikeita, hammaslaitaisia, 5–15 cm pitkiä ja 3–9 cm leveitä, tavallisesti 11–13 cm pitkiä ja 5–7 cm leveitä. Lehtiruodit ovat 2–4,5 cm pitkiä, yleensä 2,3–3,5 cm pitkiä. Kukinnot ovat yksittäin sijaitsevia ja tiheään tähti...)
- 30. tammikuuta 2022 kello 13.14 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex stenophylla var. curaica (Ak: Ohjaus sivulle Hiekkasara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 30. tammikuuta 2022 kello 13.12 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex physodes (Ak: Ohjaus sivulle Hiekkasara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 30. tammikuuta 2022 kello 13.03 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Hiekkasara (Ak: Uusi sivu: '''Hiekkasara''' (''Carex physodes'') on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (''Carex'') sukuun kuuluva kasvilaji. Hiekkasaran juurakko on pitkä ja suikertava. Varret kasvavat 20–25 cm korkeiksi ja ovat kolmisärmäisiä, sileitä ja kasvutavaltaan pystyjä. Tyvitupet ovat kalvaanruskeita. Lehdet ovat varsia lyhyempiä ja lehtilavat ovat harmaanvihreitä, tasasoukkia ja noin 1–2 mm leveitä. Kukintona on tiivis, varren päässä sijaitseva tähkistö, jossa on kol...)
- 29. tammikuuta 2022 kello 13.24 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Lepidotrichilia volkensii (Ak: Ohjaus sivulle Tansanianhedekuppi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 29. tammikuuta 2022 kello 13.14 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Tansanianhedekuppi (Ak: Uusi sivu: '''Tansanianhedekuppi''' (''Lepidotrichilia volkensii'') on hedekuppien (''Lepidotrichilia'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta ja runsasoksainen pensas tai puu, joka voi kasvaa 3–20 metriä korkeaksi, joskus jopa 25 metriä korkeaksi. Tansanianhedekuppi kasvaa vuoristoalueiden kosteissa metsissä metsän alakerroksissa. Se kasvaa tavallisesti 1050–2400 metrin korkeudella merenpinnasta, joskus jopa 3000 metrin korkeuteen asti. Tansanianhedekuppi kasvaa usein yh...)
- 29. tammikuuta 2022 kello 12.33 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Valkokämmekät (Ak: Uusi sivu: '''Valkokämmekät''' (''Pseudorchis'') on kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon kuuluva pieni kasvisuku, johon kuuluu luokittelutavasta riippuen yksi laji, valkokämmekkä (''Pseudorchis albida''), joka jakautuu kahdeksi alalajiksi (ahovalkokämmekkä ''P. albida'' ssp. ''albida'' ja tunturivalkokämmekkä ''P. albida'' ssp. ''straminea''), tai kaksi erillistä lajia (ahovalkokämmekkä ''P. albida'' ja tunturivalkokämmekkä ''P. straminea''). Valkokämmeköitä esiintyy...)
- 29. tammikuuta 2022 kello 11.49 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Bremersdorp (Ak: Ohjaus sivulle Manzini (kaupunki)) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 23.51 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Siteki (Ak: Uusi sivu: '''Siteki''' pieni kaupunki Swazimaan itäosassa Lubombon piirissä ja toimii piirin pääkaupunkina. Siteki sijaitsee noin 619 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Lähimmät kaupungit ovat 65 km päässä lännessä sijaitseva Manzini sekä 69 km päässä luoteessa sijaitseva Vuvulane. Mosambikin rajalle Mhlumenin raja-asemalle on matkaa 28 km. Vuoden 2013 arvion mukaan Sitekissä asui 6381 ihmistä. Siteki on yksi Swazimaan ensimmäisimpiä kaupunkeja.)
- 28. tammikuuta 2022 kello 18.01 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Lovoa trichilioides (Ak: Ohjaus sivulle Afrikanemeropuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 17.53 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Afrikanemeropuu (Ak: Uusi sivu: '''Afrikanemeropuu''' (''Lovoa trichilioides'') on mahonkikasvien (Meliaceae) heimoon, emeropuiden (''Lovoa'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on suuri ja ainavihanta puulaji, jolla on tumma latvus. Afrikanemeropuu voi kasvaa 45 metriä korkeaksi. Puun runko on yleensä suora ja oksaton jopa 25 metrin korkeuteen asti. Rungon halkaisija voi olla suurimmillaan 1,2 metriä, mutta joskus jopa kaksi metriä. Afrikanemeropuu muodostaa metsän latvuskerrosta ja sitä kasvaa siellä t...) Merkkaus: seulottavat
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.54 91.158.45.88 keskustelu loi sivun D.Löve (Ak: Ohjaus sivulle Doris Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.45 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Doris Wahlén (Ak: Ohjaus sivulle Doris Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.45 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Doris Benta Maria Wahlén (Ak: Ohjaus sivulle Doris Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.45 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Doris Benta Maria Löve (Ak: Ohjaus sivulle Doris Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.35 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Doris Löve (Ak: Uusi sivu: '''Doris Benta Maria Löve''', os. Wahlén (1918–2000) oli ruotsalainen kasvitieteilijä, joka oli erikoistunut systematiikkaan sekä arktisen alueen kasvistoon. Doris Lövestä käytetään tieteellisten nimien yhteydessä auktorilyhennettä '''D.Löve'''. Doris Löve syntyi Kristianstadissa Ruotsissa vuonna 1918 ja opiskeli kasvitiedettä vuodesta 1937 alkaen Lundin yliopistossa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi kasvitieteessä vuonna 1944. Doris Löve avioitui samas...)
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.02 91.158.45.88 keskustelu loi sivun A.Löve (Ak: Ohjaus sivulle Áskell Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 16.02 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Á.Löve (Ak: Ohjaus sivulle Áskell Löve) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 28. tammikuuta 2022 kello 15.09 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Áskell Löve (Ak: Uusi sivu: '''Áskell Löve''' (1916–1994) oli islantilainen kasvitieteilijä ja -systemaatikko, joka tutki erityisesti arktisen alueen kasvistoa sekä sen taksonomiaa. Lövestä käytetään tieteellisten nimien yhteydessä auktorilyhennettä '''Á.Löve'''. Löve opiskeli kasvitiedettä Lundin yliopistossa Ruotsissa vuodesta 1937 alkaen. Hän väitteli filosofian tohtoriksi kasvitieteessä vuonna 1942 sekä seuraavana vuonna genetiikassa. Vuonna 1945 Löve avioitui kurssikaverinsa...)
- 27. tammikuuta 2022 kello 17.55 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex retrorsa (Ak: Ohjaus sivulle Rassisara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 27. tammikuuta 2022 kello 17.44 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Rassisara (Ak: Uusi sivu: '''Rassisara''' (''Carex retrorsa'') on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (''Carex'') sukuun kuuluva kasvilaji. Rassisara muistuttaa ''Carex lupulina'' -lajia. Rassisaran kukkivat varret voivat kasvaa noin 90 cm korkeiksi, mutta kaikki kasvit eivät tuota kukintoja ja hedelmiä. Rassisaran varret ovat sileitä, kolmisärmäisiä ja kasvutavaltaan pystyjä tai nuokkuvia. Tyvitupet ovat tummanruskeita tai purppuraisenruskeita. Lehdet kasvavat sekä kasvin tyvellä ett...)
- 27. tammikuuta 2022 kello 16.44 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Culcita macrocarpa (Ak: Ohjaus sivulle Vuotasiipi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. tammikuuta 2022 kello 14.09 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Caulophyllum thalictroides subsp. giganteum (Ak: Ohjaus sivulle Kirsisinisiemen) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. tammikuuta 2022 kello 14.09 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Caulophyllum thalictroides ssp. giganteum (Ak: Ohjaus sivulle Kirsisinisiemen) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. tammikuuta 2022 kello 14.08 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Caulophyllum thalictroides var. giganteum (Ak: Ohjaus sivulle Kirsisinisiemen) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. tammikuuta 2022 kello 14.08 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Caulophyllum giganteum (Ak: Ohjaus sivulle Kirsisinisiemen) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. tammikuuta 2022 kello 13.51 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Kirsisinisiemen (Ak: Uusi sivu: '''Kirsisinisiemen''' (''Caulophyllum giganteum'') on happomarjakasvien (Berberidaceae) heimoon, sinisiementen (''Caulophyllum'') sukuun kuuluva kasvilaji. Monien kasvitieteilijöiden mukaan kirsisinisiemen olisi kuitenkin samaa lajia kuin amerikansinisiemen (''Caulophyllum thalictroides'') ja kirsisinisiemen on luokiteltu amerikansinisiemenen muunnokseksi (''Caulophyllum thalictroides'' var. ''giganteum'') Kirsisinisiemen kasvaa 20–70 cm korkeaksi. Lehdet ovat 1–3-lehdy...)
- 23. tammikuuta 2022 kello 23.29 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex caespitosa (Ak: Ohjaus sivulle Mätässara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. tammikuuta 2022 kello 16.57 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Mzikoziko (Ak: Ohjaus sivulle Roimaripsupilli) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. tammikuuta 2022 kello 16.57 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Turraea robusta (Ak: Ohjaus sivulle Roimaripsupilli) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. tammikuuta 2022 kello 16.38 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Roimaripsupilli (Ak: Uusi sivu: '''Roimaripsupilli''' (''Turraea robusta'') on mahonkikasvien (Meliaceae) heimoon, ripsupillien (Turraea) sukuun kuuluva kasvilaji. Lajin nimi Tansaniassa puhuttavalla zaramon kielellä on mzikoziko. Roimaripsupilli on 2–15 metriä korkeaksi kasvava pensas tai puu. Sen kaarna on karkeapintaista ja ruskeaa. Lehdet ovat soikeita tai puikeita, 3,5–12 cm pitkiä, 2–8 cm leveitä sekä alapinnoiltaan lyhytkarvaisia. Kukat sijaitsevat viuhkomaisissa kukinnoissa ja niiden vä...) Merkkaus: seulottavat
- 23. tammikuuta 2022 kello 13.48 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex grayi (Ak: Ohjaus sivulle Piikkinuijasara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. tammikuuta 2022 kello 13.38 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Piikkinuijasara (Ak: Uusi sivu: '''Piikkinuijasara''' (''Carex grayi'') on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (''Carex'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se kasvaa noin 60–90 cm korkeaksi. Lehdet ovat lähes ainavihantia ja enintään 1,3 cm leveitä. Kukintona on vihertävänkeltainen tai -ruskea tähkistö. Piikkinuijasaraa voi kasvattaa koristekasvina ja se sopii erityisesti isoina ryhminä vesiaiheiden ympärille. Laji kasvaa parhaiten ravinteikkaassa maaperässä täydessä auringon valossa, mutta...) Merkkaus: seulottavat
- 23. tammikuuta 2022 kello 13.16 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Carex vulcani (Ak: Ohjaus sivulle Rotkosara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. tammikuuta 2022 kello 13.00 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Rotkosara (Ak: Uusi sivu: '''Rotkosara''' (''Carex vulcani'') on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (''Carex'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on Azorien endeeminen kasvilaji ja kasvaa siellä Floresin, Faialin, Picon, Terceiran, São Jorgen, São Miguelin ja Santa Marian saarilla. Rotkosara kasvaa kallioilla, jokilaaksoissa sekä laakeri-, kielopuu- ja katajametsissä.)
- 22. tammikuuta 2022 kello 18.52 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Shorea acuminata (Ak: Ohjaus sivulle Sumatranmerantipuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 22. tammikuuta 2022 kello 18.42 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Sumatranmerantipuu (Ak: Uusi sivu: '''Sumatranmerantipuu''' (''Shorea acuminata'') on siipipuukasvien (Dipterocarpaceae) heimoon, merantipuiden (''Shorea'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on suurikokoinen puulaji, joka voi korkeimmillaan kasvaa noin 50 metriä korkeaksi. Sumatranmerantipuu on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lajiksi vuonna 2010. Sumatranmerantipuu kasvaa kumpuilevassa maastossa siipipuita kasvavissa metsissä merenpinnan tasosta 400 metrin korkeuteen asti. Lajia tavataan Kaakkois-Aa...)
- 22. tammikuuta 2022 kello 11.05 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Ochna inermis (Ak: Ohjaus sivulle Kultamikinpensas) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 22. tammikuuta 2022 kello 10.59 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Mopanepuut (Ak: Ohjaus sivulle Mopanepuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 22. tammikuuta 2022 kello 10.57 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Kultamikinpensas (Ak: Uusi sivu: '''Kultamikinpensas''' (''Ochna inermis'') on mikinpensaskasvien (Ochnaceae) heimoon, mikinpensaiden (''Ochna'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on pyöreä pensas tai harvoin pieni puu. Sen oksat ovat harmahtavia tai lähes valkoisia ja niissä on valkoisia korkkihuokosia. Lehdet ovat leveänsoikeita, lähes pyöreitä ja enintään 5 cm pitkiä. Lehdet laidat ovat pienesti, mutta terävästi hammaslaitaiset. Kukat sijaitsevat lehtihangoissa yksittäin tai pareittain. Yksittäi...)
- 21. tammikuuta 2022 kello 16.08 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Galphimia (Ak: Ohjaus sivulle Kultapensaat) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 21. tammikuuta 2022 kello 15.57 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Kultapensaat (Ak: Uusi sivu: '''Kultapensaat''' (''Galphimia'') on akerolakasvien (Malpighiaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin 25–30 lajia. Kultapensaat kasvavat luontaisina Meksikosta ja Teksasista Uruguayhun ja Argentiinaan ulottuvalla alueella lukuun ottamatta Costa Ricaa, Panamaa, Ecuadoria sekä Amazonasin pohjoisosia. Ihmisen mukana levinneinä vieraslajeina kultapensaita tavataan myös muun muassa Floridassa, Karibian saarilla, Bangladeshissa sekä Jaavalla. Kultapensaiden suv...)
- 21. tammikuuta 2022 kello 15.45 91.158.45.88 keskustelu loi sivun Galphimia gracilis (Ak: Ohjaus sivulle Meksikonkultapensas) Merkkaus: Uusi ohjaussivu