Muovikassi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. helmikuuta 2010 kello 22.18 käyttäjän Tappinen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Tiedosto:Plastiktueten.jpg
Erilaisia muovikasseja PE-LD-muovista

Muovikassit eli muovipussit ovat halpoja, muovista valmistettuja kantokasseja, joiden yleisin käyttö lienee ostoskassina ja roskapussina. Muovikasseja on kaikenvärisiä ja -kokoisia ja eri painatuksilla varustettuja. Ne ovat ohuita, keveitä ja joustavia. Kaupan muovikassit maksavat yleensä noin 10–20 snt/kpl.

Muoto ja materiaali

Tiedosto:Plastic bag stock sized.jpg
Henkselimallinen ohut muovikassi PE-HD-muovista

Muovikassien yleisin materiaali on polyeteenikalvo. Kalvot luokitellaan PE-HD ja PE-LD -kalvoihin. HD on suuritiheyksistä polyeteeniä, josta voi tehdä ohuita, rapisevia pusseja. Tyypillisesti Suomessa niitä käytetään hedelmäpusseina, mutta monissa muissa maissa HD on yleisin muovipussin materiaali. LD-polyeteeni on kiiltavämpää, paksumpaa eikä kahise. HD-pussien värittömät kohdat ovat tyypillisesti huurteisen läpikuultavia, LD:stä voidaan tehdä aivan kirkkaitakin pusseja. Kalvon paksuus vaihtelee 0,045mm – 0,1 mm. Tyypillisesti kassin pohjassa tai sivussa on vekki, jonka avulla kassi aukeaa leveämmäksi ja laskostuu taas pakattaessa pienemmäksi. Kantokahva voidaan tehdä joko leikkaamalla muoviin aukko tai lisäämällä erillinen kahvasuikale. Ruokakauppojen suosimaa mallia, joissa kantokahvat ovat kassin sivutaitteissa, kutsutaan henkselikassiksi.[1][2][3]

Historia

Muovikassien tärkein valmistusmateriaali on LD-PE, jonka massatuotanto alkoi 1957. Alusta alkaen erilaiset suulakepuristetut muovikalvot, joista saumaamalla tehdään muovipussit, -säkit ja -kassit, ovat olleet yksi tärkeimmistä polyeteenin käyttökohteista. Laajaan käyttöön muovikassit levisivät 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 2002 maailmassa valmistettiin erikokoisia ja -laatuisia muovikasseja yhteensä 4–5 biljoonaa kappaletta Chemical Market Associatesin arvion mukaan.[4] Vuonna 2009 WWF arvioi muovikassien vuosituotannoksi puolesta yhteen biljoonaa kappaletta.[5] Muoviteollisuus ry:n mukaan Suomi käyttää 250–300 miljoonaa pussia vuodessa.

Kritiikki ja kierrättäminen

Vaikka ostoskassien valinnalla on suuri symboliarvo, niiden osuus kotitalouksien jätteestä on vain noin 0.2%.[6]

Muovikassien käyttöä ja valmistusta on kritisoitu, koska ne valmistetaan uusiutumattomista luonnonmateriaaleista kuten maakaasuista ja -öljyistä. Lisäksi muovikassit roskaavat ja aiheuttavat muun muassa viemärien tukkeutumista. Vaihtoehdoksi on tarjottu uusiutuvista luonnonmateriaaleista valmistettuja paperi- tai kangaskasseja. Myös esimerkiksi tärkkelyksestä valmistettuja biohajoavia muovikasseja on kehitetty.[7]

Vaikka muovikassien valmistaminen on halvempaa ja siihen tarvitaan 40 % vähemmän energiaa kuin paperikassien valmistamiseen, on muovikassien kierrätysarvoa kritisoitu. Vuonna 2000 20 % paperikasseista kierrätettiin, kun vain 1 % muovikasseista kierrätettiin.[8] Tämä johtuu osittain siitä, että suurin osa eri kierrätysohjelmista ei mahdollista muovikassien kierrättämistä. Muovikassit yhdistetään usein luonnon saastumiseen, koska ne maatuvat hitaasti. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että paperikassit eivät maadu yleisillä kaatopaikoilla muovikasseja nopeammin. Syiksi on tarjottu maatumisessa merkittävässä osassa olevien veden, valon ja ilman puuttumista täyttyvillä kaatopaikoilla.

Ongelmallisimpia ympäristön roskaantumisen kannalta ovat läpinäkyvät ja ohuet, rullasta irrotettavat pienet muovikassit tai oikeammin muovipussit, joita Suomessa käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa. Joissakin maissa näitä HD-PE pusseja käytetään kaikkien ostosten pakkaamiseen, esimerkiksi Australiassa 85 % kaupan muovikasseista on niitä. Pussit ovat pieniä ja niitä tarvitaan paljon: keskivertosuomalainen käyttää vuodessa 50 ostoskassia, skotlantilainen 160, australialainen 350 ja hongkongilainen lähes 1500.[9]. Tästä on ollut seurauksena näiden joutuminen luontoon valtavissa määrin. Tuuli kuljettaa näitä pusseja, ja tien varsien pusikot ja puiden oksat saattavat olla niitä täynnä. Muovikassien kieltomääräykset ovatkin nimenomaan kohdistuneet näihin pusseihin. Suomessa muovikassilla tarkoitetaan tukevampia kaupoista ostettavia kasseja.[1] Näitä käytetään varsin paljon ostosten kuljettamisen jälkeen kasseina muille tavaroille ja erilaisina pakkaussuojina. Yleensä ne päätyvät lopulta roskapusseina kaatopaikalle. Useissa kauppakeskuksissa on juomapullojen palautuspisteiden yhteydessä myös muovikassien keruuastiat.[10] Etelä-Suomessa kerätään energiajaetta, ja muovikassit voi lajitella siihen.[11] Suuremmat muovisäkit jäävät pääosin teollisuuden, kaupan ja maataloustuotannon piiriin, jossa niillä on omat kierrätysjärjestelyt. Esimerkiksi 4H-järjestö kerää maatalouden lannoitesäkit.[12]

Muovikassien aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi jotkut valtiot ja yritykset ovat pyrkineet vähentämään niiden käyttöä esimerkiksi verottamalla niitä tai perimällä kasseista maksua. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa muovikasseista alettiin tehdä kestävämpiä ja niiden hinta nousi. Uudistuksen jälkeen muovikassien käyttö väheni 90 %. Myös Irlannissa muovikassien käyttö saatiin vähentymään 95 % viidentoista sentin suuruisen muovikassiveron ansiosta. Bangladeshissa muovikasseja alettiin kieltää, kun todettiin viemäreihin joutuneiden muovipussien pahentavan tulvia ja levittävän sitä kautta sairauksia.[4] Skotlannissa asiaa tutkittiin, mutta todettiin, ettei pelkkä muovipussien kielto vähennä roskaantumista, ja lakialoite vedettiin pois. Maailman lehdistössä levisi pitkää tieto muovipussien hukuttamista sadoistatuhansista merinisäkkäistä - lähteessä kalaverkot ja muoviroska olivat menneet sekaisin.[13]

Rajoitukset

  • Ranska: kaupallinen tuotanto kielletty 2010 alkaen
  • Taiwan: ilmaiset pussit kiellettiin 2003 (80 % vähennys)
  • Etelä-Afrikka: ohuet pussit kielletty 2003
  • Uganda: valmistus, tuonti ja käyttö kielletty 2007
  • Ruanda: kielletty 2004 (maatalous ja terveyssektori poikkeus)[14]
  • Kiina kielsi ohuet muovipussit 1.6.2008. Maksua vastaan paksumpia kasseja saa myydä.[15] Kiina ilmoitti tammikuussa 2008 lopettavansa ilmaisten muovipussien käytön. Talouslehti China Trade News mukaan kiinalaiset käyttävät 3 miljardia muovipussia päivässä.[16]



  • Irlanti: 22 sentin ympäristövero/pussi, käyttö väheni 328:sta 31 pussiin vuodessa henkeä kohti.
  • Tanska: verotus vuodesta 1994
  • Australia: Victoria verotus 2009, ei ilmaiskasseja 2009. Australiassa harkitaan myös täyskieltoa.
  • Suomi: professori Jyri Seppälän mukaan uusi elinkaaritutkimus aloitetaan.[14] Suomi käyttää 500 miljoonaa muovipussia vuodessa, joista puolet valmistaa Suomisen Joustopakkaus (Tampere). Lassila ja Tikanoja kerää vanhoja muovipusseja Espoon Sellossa ja Isossa Omenassa energiajätteeksi 2007 alkaen.[17]
  • Norja tutkii maaliskuussa 2008 muovipussien kieltoa. Norjan ympäristöministeriön mukaan maa käyttää miljardi muovipussia vuodessa. [18]
  • Yhdysvalloissa osassa kaupunkeja ohuet muovipussit on kielletty.

Lähteet


Viitteet

  1. a b Muovikassi ei ole muovipussi A-Kassi
  2. Muovikassivaihtoehtoja Napakka Kassitavaratalo
  3. Muovikassien ryhmittely ja esittely Nykypakkaus Oy
  4. a b Maailman tila 2004
  5. The Great Plastic Bag Reduction Scheme 25.5.2009. WWF Philippines.
  6. Mattila et al. s.7
  7. Mattila et al: s.10, 25
  8. Questions About Your Community: Shopping Bags: Paper or Plastic or ...? (U.S. Environmental Protection Agency, luettu 19.3.2007)
  9. Mattila et al s. 9-10.
  10. Kierrätyspisteet Muovikassi Kiertoon
  11. Energiajae ja muovi HSY 2010
  12. Lannoite- ja siemensäkkien keräys Suomen 4H 2009
  13. Mattila et al, s. 11
  14. a b c Muovipussin valta hiipuu maailmalla, Helsingin Sanomat 14.10.2007 B3
  15. Kiina kielsi ohuet muovipussit, Helsingin Sanomat 26.2008 B2
  16. Norja aikoo kieltää muovikassit. Helsingin Sanomat 14.3.2008 B9
  17. Kassi syntyy muovirakeesta vatkaamalla ja venyttämällä, Helsingin Sanomat 14.10.2007 B3
  18. Norja aikoo kieltää muovikassit. Helsingin Sanomat 14.3.2008 B9

Aiheesta muualla

Malline:Link FA