Maatuminen
Maatuminen tarkoittaa maan eloperäisessä kerroksessa ainesta muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä.[1] Hajoamisen aiheuttavat maassa elävät mikrobit ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Järvissä ja muissa vesistöissä orgaanista ainesta joko laskeutuu vedestä pohjalle tai syntyy pohjalla. Vesistöjen hajottajaeliöt elävät pohjalla.[2] Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi komposteissa. Kompostissa maatuminen tapahtuu hyvin, jos komposti on ilmava ja raakakompostin joukkoon lisätään aika ajoin kompostikuiviketta tai kompostimultaa.[3]
Monet muovia tai metallia sisältävät roskat säilyvät maatumattomina luonnossa satoja vuosia ja lasi ei maadu koskaan. Tämä tekee luontoon heitetyistä roskista ympäristöongelman.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Geologinen sanakirja
- ↑ Ilkka Hanski, Jan Lindström, Jari Niemelä, Hannu Pietiläinen, Esa Ranta: Ekologia, s. 442. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21981-9.
- ↑ Kompostointi on helppoa Biolan. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ roskat-maatuvat-luonnossa/1671083 Miten nopeasti roskat maatuvat luonnossa? 22.5.2014. Kaleva.