Lamentations of the Flame Princess
| Lamentations of the Flame Princess | |
|---|---|
 Pelin sääntökirja ja noppia. |
|
| Suunnittelija | James Edward Raggi IV |
| Julkaisija | Lamentations of the Flame Princess |
| Julkaisuvuosi | 2010[1] |
| Tyylilaji | ”weird fantasy roleplaying”, kauhu, fantasia[2] |
| Pelijärjestelmä | ”vanhan koulukunnan roolipeli” |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lamentations of the Flame Princess (LotFP) on James Raggin vuonna 2010 julkaisema englanninkielinen roolipeli. Pelaajien hahmot ovat seikkailijoita, jotka etsivät aarteita maanalaisista raunioista tavoittenaan rikastua. Peli edustaa niin sanottua vanhan koulukunnan roolipelaamista ja muistuttaa säännöiltään Dungeons & Dragonsin ensimmäisiä laitoksia, joiden kanssa se on yhteensopiva. Seikkailunsa peli ammentaa keskiaikaisen fantasian sijaan kauhusta, vaihtoehtohistoriasta ja heavy metalista.
Lamentations of the Flame Princess eroaa tavanomaisista fantasiaroolipeleistä, koska yliluonnolliset olennot ja ilmiöt ovat siinä harvinaisia. Pelin taikuus on outoa, arvaamatonta ja usein myös käyttäjälleen vaarallista. Yliluonnollisia hirviöitä on pelin maailmassa melko vähän, ja ne ovat yksilöllisiä, luonnonvastaisia kummajaisia. Pelissä ei ole oletusmiljöötä, vaan sitä voi pelata missä tahansa fantasiamaailmassa. Sen säännöt on kuitenkin suunniteltu sankarifantasian sijaan melko maanläheiseen ja korkean vaikeusasteen peliin. Raggi itse sijoittaa pelinsä 1600-luvun maapallolle.
Lamentations of the Flame Princessin vastaanotto on ollut erittäin myönteinen, ja myös sen lisäosat ovat saaneet suopeita arvosteluja. Ristiriitaista huomiota on herättänyt pelin provosoiva, väkivaltaa, alastomuutta ja seksiä sisältävä kuvitus.
Pelin tausta
Lamentations of the Flame Princessin suunnittelija ja julkaisija on alun perin Yhdysvalloista kotoisin oleva James Edward Raggi IV, joka julkaisee Suomesta käsin pelejä kansainvälisille markkinoille.[1] Lamentations of the Flame Princess onkin paitsi peli, myös Raggin toiminimi.[2] Raggi toimii sekä roolipelisuunnitelijana että pelien julkaisijana, mutta hän on myös vaikutusvaltaisen bloggaaja vanhan koulukunnan pelaajien (Old School Revival, OSR) parissa.[3] Lamentations of the Flame Princess on hänen kustannustoimintansa lippulaiva.[1]
Raggi keksi nimen Lamentations of the Flame Princess jo 1997, jolloin hän löysi internetistä sivuston, jossa punatukkainen suomalaisnainen poseerasi historiallisissa asuissa. Seuraavana vuonna hän antoi nimen perustamalleen fanzinelle. Fanzine keskittyi metallimusiikkiin, ja sen viimeinen, 60. numero ilmestyi vuonna 2007.[3]
Kun Raggi myöhemmin ryhtyi suunnittelemaan omaa roolipeliä, hän päätti käyttää itselleen tutuksi tullutta nimeä. Hänen tavoitteenaan oli muuttaa Dungeons & Dragonsin sääntöjä siten, että ne tukisivat paremmin ”outoa” kauhutunnelmaa. Hänen keskeisenä esikuvanaan oli weird fictionina tunnettu genre.[3] Raggi ei pitänyt siitä, että perinteiset roolipeliseikkailut keskittyivät sankarihahmojen urotöihin. Hänestä yksikään tervejärkinen ihminen ei todellisuudessa halua ryhtyä seikkailijaksi, mikä käytännössä tarkoittaa väkivaltaista ja vaarallista elämää ilman kotia tai perhettä.[4] Lisäksi Raggi paranteli niitä Dungeons & Dragonsin elementtejä, joista ei pitänyt.[3]
Lamentations of the Flame Princess -roolipelin ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 2010.[1] Tämän jälkeen siitä on tullut useita uusia laitoksia. Deluxe Edition on varhainen laitos, jota on kuvailtu ”autotallisetiksi”. Se on laatikko, jonka sisällä on säännöt sisältäviä vihkosia sekä muuta peliin tarvittavaa materiaalia.[2] Uudistettu Grindhouse Edition on myös laatikko, joka pitää sisällään kolme kirjaa: johdannon sekä pelaajien ja pelinjohtajan kirjat. Grindhouse Editionia varten peli taitettiin kokonaan uusiksi ja siihen lisättiin runsaasti aiempaa ammattimaisempaa kuvitusta. Myös sääntöihin tehtiin useita muutoksia, joista merkittävimmät olivat taitojärjestelmän sekä loitsuvalikoiman uudistukset.[3]
Vuonna 2013 ilmestyi erillinen kovakantinen pelaajan kirja, joka sisältää säännöt tavanomaista pelaamista ja taikuuden käyttöä varten.[5] Pelinjohtajan kirja ei ole vielä ilmestynyt.[6] Varsinaisten sääntökirjojen lisäksi peliin on julkaistu kymmeniä eri seikkailuja.[7]
Säännöt
Lamentations of the Flame Princess ammentaa vanhasta roolipeliperinteestä, ja sen säännöt ovat yhteensopivat Dungeons & Dragons -pelien vanhojen laitosten kanssa. Kyseessä on siten niin sanottu ”retroklooni”.[1][2] Pelin säännöt ovat yksinkertaiset ja painottuvat haastepelaamiseen, jossa pelaajien tavoitteena on etsiä luolastoihin kätkettyjä aarteita ja rikastua menettämättä henkeään. Monesta muusta vanhan koulukunnan roolipelistä LotFP poikkeaa siinä, että se ottaa alkuperäismateriaalin suhteen melko suuria vapauksia eikä siten ole suora toisinto jostain D&D:n varhaisesta laitoksesta. Eniten peli muistuttaa Frank Mentzerin laatimaa D&D-versiota, joka Suomessa tunnetaan ”punalaatikkona”.[2]
Pelissä on seitsemän hahmoluokkaa, joista pelaaja voi vapaasti valita itselleen yhden. Luokat ovat taistelija (fighter), temppeliritari (cleric), spesialisti (specialist), magiankäyttäjä (magic-user), haltija (elf), kääpiö (dwarf) ja puolituinen (halfling).[8] Toisin kuin monissa roolipeleissä, hahmoluokka ja rotu eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan haltijat, kääpiöt ja puolituiset ovat omia hahmoluokkiaan, mikä tekee epäihmisistä marginaalisia ja eksoottisia.[2][5] Muiden hahmoluokkien edustajat taas ovat aina ihmisiä.[8] Tämä järjestelmä on yhteneväinen Mentzerin D&D-version kanssa.[2] Hahmoluokista spesialisti on epätyypillinen ja korvaa muissa D&D-versiossa esiintyvän varas-luokan (thief tai rogue).[5] Raggi päätyi ratkaisuun, koska halusi hahmoluokan muistuttavan Indiana Jonesin kaltaista seikkailijaa. Lisäksi hän piti outona ajatusta, että muut hahmot liittoutuisivat vapaaehtoisesti varkaaksi esittäytyvän henkilön kanssa.[3] Spesialistin vahvuuksia ovat hiiviskely ja salamurhaaminen, mutta pelaaja saa itse päättää, mihin taitoihin hahmo erikoistuu.[5]
Tavanomaisiin Dungeons & Dragons -pohjaisiin peleihin verrattuna LotFP on hillitympi, ja yliluonnollinen on sen suosimassa pelityylissä harvinaista. Esimerkiksi velhoja ja taikaesineitä on vain vähän, eivätkä mielikuvitukselliset olennot ole eläimen kaltaisia ekosysteemin osia vaan luonnottomia ja ainutlaatuisia hirviöitä.[2] Kun perinteinen Dungeons & Dragons keskittyy sankaritekoihin, pelimäisten haasteiden voittamiseen sekä vihollisten surmaamiseen, LotFP-seikkailuille on tyypillistä, että pelaajat kohtaavat vähän mutta entuudestaan tuntemattomia hirviöitä ja muita kauhuja.[3][4] Magia on pelin maailmassa vaarallista ja omituista, mikä näkyy taikuutta käsittelevissä säännöissä. Monista D&D-varianteista poiketen LotFP:issa on vain vähän vastustajan vahingoittamiseen tarkoitettuja loitsuja. Niiden tilalla on erilaisia vaikutuksiltaan arvaamattomia loitsuja, jotka voivat olla magiankäyttäjälle yhtä vaarallisia kuin tämän vihollisille. Pahasti epäonnistunut taikuus voi aiheuttaa valtavaa tuhoa,[5] kuten maailmanlaajuisen tulvan.[9]
Tunnelmaltaan Lamentations of the Flame Princess muistuttaa Robert E. Howardin Solomon Kane -tarinoita.[2] Tyylillisesti peli edustaa keskiaikaisen fantasian sijaan kauhua ja miekka ja magiaa.[1][5] Siinä on vaikutteita myös vaihtoehtohistoriasta ja heavy metalista.[1] Peli ei sijoitu mihinkään tiettyyn miljööseen, vaan sitä voi pelata monessa eri fantasiamaailmassa. Raggi itse sijoittaa pelinsä 1600-luvun maapallolle.[6]
Vastaanotto
Eero Tuovinen kuvailee LotFP:in Deluxe Editionia kiinnostavimmaksi ja pelattavimmaksi saatavilla olevaksi retroklooniksi. Hän kehuu peliä omaperäisyydestä, kiinnostavista historiallisista viittauksista ja selkeistä, haastepelaamiseen soveltuvista säännöistä.[2]
RPG.netin arvostelussa nimimerkki Endzeitgeist arvioi vuoden 2013 laitoksen erinomaiseksi. Hän piti pelin sääntöjä onnistuneina ja kuvitusta sekä taittoa erinomaisena. Hänestä Lamentations of the Flame Princessiä voi käyttää monenlaisessa roolipelaamisessa, mutta parhaiten sen säännöt sopivat kauhupainotteiseen peliin, jossa taikuus ja yliluonnollinen on harvinaista. Sekä pelin ulkoasu että sisältö saavat häneltä viisi pistettä viidestä. Arvostelussa kuitenkin huomautetaan, että jotkut saattavat loukkaantua pelin runsaasti väkivaltaa ja seksiä sisältävästä kuvituksesta.[5]
Monet LotFP-valmisseikkailut ovat nousseet arvostelumenestyksiksi. Esimerkiksi A Red & Pleasant Land ja Vornheim: The Complete City Kit ovat voittaneet useita palkintoja.[10][11]
Lähteet
- Raggi, James Edward IV: Lamentations of the Flame Princess: Weird Fantasy Role-Playing – Player Core Book: Rules & Magic. Finland: Lamentations of the Flame Princess, 2013. ISBN 978-952-5904-44-4. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b c d e f g Pelit - Museokeskus Vapriikki Museokeskus Vapriikki. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j Eero Tuovinen: Arkkikivi :: verkkokauppa :: Lamentations of the Flame Princess www.arkkikivi.net. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ a b c d e f g An Interview with James Edward Raggi IV, Publisher, Lamentations of the Flame Princess - Unbound Worlds Unbound Worlds. 4.6.2011. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Hellings, David Paul: Interview with James Raggi IV haddonfieldhorror.com. 19.6.2015. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Endzeitgeist: Review of Lamentations of the Flame Princess Player Core Book: Rules & Magic rpg.net. 16.9.2016. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b About: Things You Should Know About Lamentations of the Flame Princess Lamentations of the Flame Princessin verkkosivut: Lamentations of the Flame Princess. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Lamentations of the Flame Princess www.lotfp.com. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Raggi, James Edward: Lamentations of the Flame Princess, s. 11–26. Lamentations of the Flame Princess, 2013. ISBN 978-952-5904-44-4. (englanniksi)
- ↑ Raggi 2013, s. 134–143.
- ↑ A Red & Pleasant Land lotfp.com. Lamentations of the Flame Princess -verkkokauppa. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Vornheim: The Complete City Kit lotfp.com. Lamentations of the Flame Princess -verkkokauppa. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)