Ero sivun ”Ašura” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Tieto ei pidä paikkaansa historian osalta. |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[File:Ashura procession in Tehran, Iran.jpg|thumb|Ašurakulkue Teheranissa, Iranissa 2010]] |
[[File:Ashura procession in Tehran, Iran.jpg|thumb|Ašurakulkue Teheranissa, Iranissa 2010]] |
||
[[Kuva:Ashura in Syria- 2017 09 (2).jpg|thumb|Ašura -kulkue Syyriassa vuonna 2017. Osallistujat lyövät itseään tahdissa muistellessaan Husainin kärsimyksiä.]] |
[[Kuva:Ashura in Syria- 2017 09 (2).jpg|thumb|Ašura -kulkue Syyriassa vuonna 2017. Osallistujat lyövät itseään tahdissa muistellessaan Husainin kärsimyksiä.]] |
||
== Historia == |
|||
[[File:Ashura in Syria- 2017 012 (2).jpg|thumb|Ashura-juhlan viettoa Syyriassa 2017]] |
|||
[[Tiedosto:عزاداری شیعیان در ماه محرم 04.jpg|thumb|Suihkulähde on värjätty verenpunaiseksi muistojuhlassa Iranissa 2009]] |
|||
Tiedot Karbalan taistelusta perustuvat 800-luvulla tallennettuihin tarinoihin, eikä itse taistelusta tai sen päähenkilöistä ole löydetty aikalaistietoa tai arkeologisia jälkiä. Taistelun kuvaus erilaisine vaiheineen on kuitenkin osa islaminuskoa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J.|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> |
|||
Ašura-surun vieton samoin kuin [[Id al-Ghadir|ghadir-khumm -juhlan]] aloitti šiialainen [[Buijidit|buijidien]] dynastia.<ref>Lapidus 2022, s. 220</ref> Iranissa 1500- ja 1600-luvuilla hallinneet šiialaiset [[safavidit]] elvyttivät ne kansanomaisina uskonnollisina juhlina. <ref>Herzig 2013, 480–481</ref> |
|||
{{Commonscat|Ashura}} |
{{Commonscat|Ashura}} |
Versio 28. maaliskuuta 2024 kello 01.06
Ašura | |
---|---|
عاشوراء ʻĀshūrā’ | |
Tyyppi | islamilainen pyhäpäivä |
Vietetään | muharram-kuun 10. päivä |
Järjestämistiheys | vuosittain |
Liittyy | Husain ibn Alin kuolema, Šiialaisuus |
Ašura on islamilaisen kalenterin ensimmäisen kuukauden, muharramin, 10. päivän nimi. Šiialaiset surevat ašuraa kolmannen imaamin ja profeetta Muhammedin tyttärenpojan Husain ibn Alin kuolemaa ja heidän muistoaan.[1] Husainin kerrotaan kuolleen Karbalan taistelussa länsimaisen kalenterin vuonna 680.[1] Myös sunnit voivat surra ašuraa paastoamalla.[2]
Karbalan murhenäytelmän muisteleminen on toistuva, vuoden tärkein tapahtuma šiialaisille. Kymmenen päivää kestävää sureminen huipentuu viimeisen päivän ašura-muistopäivään. Šiialaiset muistelevat tapahtumaa kulkuein, suruliputuksin ja marttyyrinäytelmin.[3] Šiialaiset surevat ašuraa lyömällä itseään esimerkiksi rintaan surun tahdissa.[1][4] Surun äärimmäisimmissä muodoissa surijat ruoskivat itseään ja viiltelevät otsaansa samaistuakseen Husseinin kärsimyksiin.[4]
Iranissa suru ulottuu usealle päivälle, ja siihen liittyy taistelua koskevien runsaiden perimätietojen kertominen jälkipolville pienissä kodikkaissa illanvietoissa, joita varakkaat kansalaiset tarjoavat naapuristolleen. Ilmaista ruokatarjoilua (nazri) on järjestetty myös kaduille ja moskeijoihin.[5] Yksi päivä omistetaan naisten kärsimyksien muistelemiseen.
Lähteet
- Herzig, Edmund: “Safavids”, Teoksessa The Princeton Encyclopedia of Islamic Political Thought, toim. Gerhard Böwering, s. 480-481. Princeton University Press, 2013.
- Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0.
- Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2.
- Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja, 2016.
Viitteet
- ↑ a b c Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli, s. 166–169
- ↑ Ramadanin säännöt: Vapaaehtoiset paastot Islamopas.com.
- ↑ Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 176–178
- ↑ a b What is Ashura? BBC. 6.12.2011. Viitattu 5.5.2019. englanti
- ↑ Jason Rezaian: Iranians relish free food during month of mourning Washington Post. 3.12.2012.