Ero sivun ”Prokura” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.72.38.42) ja palautettiin versio 15134864, jonka on tehnyt Kospo75: turhaa esimerkkinimien vaihtamista |
lisätty oikeat esimerkit allekirjoituksista Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
<br /> |
<br /> |
||
puolesta, Sulo Sihteeri |
puolesta, Sulo Sihteeri |
||
YRITYS OY |
|||
Anna Virtanen |
|||
päällikön titteli |
|||
psta nimikirjoitus |
|||
nimenselvennys |
|||
titteli |
|||
YRITYS OY |
|||
pp. nimikirjoitus |
|||
Minna Mäkinen |
|||
titteli |
|||
== Prokura Suomen lainsäädännössä == |
== Prokura Suomen lainsäädännössä == |
||
Versio 24. toukokuuta 2021 kello 04.20
Prokura eli nimenkirjoitusoikeus on tyypillisesti yritysmuotoisessa liiketoiminnassa käytetty tapa antaa yrityksen henkilökunnalle valtuuksia toimia yrityksen nimissä.
Valtuus voi olla niinkin laaja kuin nimenkirjoitusoikeus yrityksen nimissä, mutta kansainvälisesti sitä käytetään myös tarkoittamaan tilannetta, jossa esimerkiksi sihteerillä on oikeus allekirjoittaa papereita esimiehensä puolesta. Prokuraa käytettäessä allekirjoittajaksi merkitään varsinainen allekirjoittaja (esimerkiksi yhtiö tai sihteerin esimies) ja hänen "puolestaan" (pp.[1], lat. per procuram) prokuristi esimerkiksi seuraavasti:
Yritys Oy
Anna Päällikkö
puolesta, Sulo Sihteeri
YRITYS OY
Anna Virtanen
päällikön titteli
psta nimikirjoitus
nimenselvennys
titteli
YRITYS OY
pp. nimikirjoitus
Minna Mäkinen
titteli
Prokura Suomen lainsäädännössä
Suomen lainsäädännössä prokuralla tarkoitetaan yleisvaltuutusta, jonka saajalla on oikeus edustaa antajayritystä lähes kaikissa liiketoimissa (poikkeuksen muodostavat muun muassa kiinteistönkaupat).
Suomessa prokuran saaja merkitään yleensä yrityksen kaupparekisteritietoihin, ja tämän merkinnän perusteella prokuristin kanssa asioivat voivat varmistaa, että tarvittavat valtuudet todella ovat olemassa. Kaupparekisterimerkintä luo julkisen luotettavuuden, mikä tarkoittaa, että vilpittömässä mielessä oleva sopijakumppani voi aina vedota kaupparekisterimerkintään, mikäli se poikkeaa todellisista olosuhteista.
Prokuraa sääntelee Prokuralaki. Lain mukaan prokuristi (lyhenne prok.[1]) voi edustaa kaikissa asioissa prokuran antajatahoa (yritys). Tietyissä erityisen merkittävissä oikeustoimissa tulee kuitenkin saada antajataholta erillinen lupa. Paitsi yksittäiselle henkilölle, prokura voidaan myöntää myös useammalle henkilölle yhdessä. Tällöin voidaan määritellä, kuinka monta prokuristia tarvitaan allekirjoittamaan pätevä oikeustoimi.
Prokuran myöntäjänä voi toimia osakeyhtiön hallitus tai henkilöyhtiössä yhtiömiehet yhdessä.
Lähteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.6.2013.
Aiheesta muualla