Ero sivun ”Heikki W. Virolainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
Virolainen opiskeli [[Taideteollinen oppilaitos|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] vuosina 1956–1957 ja [[Suomen Taideakatemian koulu]]ssa vuonna 1957.<ref name="Ilvas">{{Kirjaviite | Tekijä= Ilvas, Juha | Nimeke= [[Kansallistaidetta]]. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa | Selite= Heikki Virolainen| Sivu= 270-271| Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Kansallis-Osake-Pankki | Vuosi= 1989 | Isbn = 951-889-000-5}}</ref> [[Teosofia|Teosofi]] Virolainen on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]n [[Hietaniemen hautausmaa#Taiteilijainmäki|Taiteilijainmäelle]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/includes/file_download.asp?deptid=3923&fileid=10026&file=020121A_Taiteilijamäki_10.pdf&pdf=1|Nimeke=Taiteilijainmäki V21A| Tiedostomuoto=pdf |Julkaisija= Helsingin seurakuntayhtymä| Viitattu =25.4.2015}}</ref>
Virolainen opiskeli [[Taideteollinen oppilaitos|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] vuosina 1956–1957 ja [[Suomen Taideakatemian koulu]]ssa vuonna 1957.<ref name="Ilvas">{{Kirjaviite | Tekijä= Ilvas, Juha | Nimeke= [[Kansallistaidetta]]. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa | Selite= Heikki Virolainen| Sivu= 270-271| Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Kansallis-Osake-Pankki | Vuosi= 1989 | Isbn = 951-889-000-5}}</ref> [[Teosofia|Teosofi]] Virolainen on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]n [[Hietaniemen hautausmaa#Taiteilijainmäki|Taiteilijainmäelle]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/includes/file_download.asp?deptid=3923&fileid=10026&file=020121A_Taiteilijamäki_10.pdf&pdf=1|Nimeke=Taiteilijainmäki V21A| Tiedostomuoto=pdf |Julkaisija= Helsingin seurakuntayhtymä| Viitattu =25.4.2015}}</ref>


Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1964 pitänyt ja "Suomen ensimmäiseksi poptaiteilijaksi" nimetty Virolainen tunnetaan muun muassa julkisista veistoksistaan.
⚫
Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1964 pitänyt ja "Suomen ensimmäiseksi poptaiteilijaksi" nimetty Virolainen tunnetaan muun muassa julkisista veistoksistaan. Heikki W. Virolainen ei kuitenkaan henkilökohtaisesti kokenut olevansa poptaiteilija, vaikka hänet sellaiseksi onkin muiden toimesta nimetty, vaan pyrki teoksillaan herättämään ihmisissä ajatuksia, ja usein teosten nimet eivät suoranaisesti liittyneet teokseen itseensä, vaan sisälsivät ajankohtaisia kysymyksiä, kuten Eduskuntatalossa esillä oleva "Omistaako Wallenberg todellakin yli 40% Olkiluodon ydinvoimalasta?" tai "Ovatko lehmät auttaneet ihmiskuntaa enemmän kuin kaikki maailman kenraalit yhteensä?" (pronssinen lehmän torso, 1980-luku). HWV:n mukaan taiteen tarkoitus on heijastaa yhteiskunnan senhetkistä tilaa ja synnyttää niistä ajatuksia. Poptaide on täten turhan rajoittunut ja kenties harhaanjohtavakin nimitys.

⚫
Hyvänä esimerkkinä vuonna 1972 Esplanadin puistossa esillä ollut "Maailman kaikki aseettomat rauhantekijät kruunataan Jumalan pojiksi"-teos, joka oli protesti Vietnamin sotaa vastaan, erityisesti sodan napalmipommitusten lapsuhrit herättivät HWV:ssä halun vastustaa sotaa sen kaikessa järjettömyydessään. Teos kaadettiin köydellä "jumalanpilkkana", ja tapaus herätti aikanaan huomiota myös mediassa.


Hän aloitti tyyliteltyjen puuveistosten tekijänä, mutta siirtyi sittemmin figuratiivisiin ja abstrakteihinkin aiheisiin. [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikosken]] muotokuvasarjassa (1962-1967) tunnistettava muoto muuttuu vähitellen yhä abstraktimmaksi. Virolainen on tehnyt myös [[reliefi|reliefejä]] ja [[kollaasi|esinekollaaseja]], kuten suurikokoinen ''Kompositio'' vuodelta 1967. Monet Virolaisen veistoksista on maalattu, kuten [[Kalevala]]-aiheiset puuveistokset vuosilta 1964-1970.
Hän aloitti tyyliteltyjen puuveistosten tekijänä, mutta siirtyi sittemmin figuratiivisiin ja abstrakteihinkin aiheisiin. [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikosken]] muotokuvasarjassa (1962-1967) tunnistettava muoto muuttuu vähitellen yhä abstraktimmaksi. Virolainen on tehnyt myös [[reliefi|reliefejä]] ja [[kollaasi|esinekollaaseja]], kuten suurikokoinen ''Kompositio'' vuodelta 1967. Monet Virolaisen veistoksista on maalattu, kuten [[Kalevala]]-aiheiset puuveistokset vuosilta 1964-1970.

⚫
Heikki W. Virolainen pyrki teoksillaan herättämään ihmisissä ajatuksia, ja usein teosten nimet eivät suoranaisesti liittyneet teokseen itseensä, vaan sisälsivät ajankohtaisia kysymyksiä, kuten Eduskuntatalossa esillä oleva "Omistaako Wallenberg todellakin yli 40% Olkiluodon ydinvoimalasta?" tai "Ovatko lehmät auttaneet ihmiskuntaa enemmän kuin kaikki maailman kenraalit yhteensä?" (pronssinen lehmän torso, 1980-luku). HWV:n mukaan taiteen tarkoitus on "heijastaa yhteiskunnan senhetkistä tilaa ja synnyttää niistä ajatuksia".

⚫
Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 1972 Esplanadin puistossa esillä ollut "Maailman kaikki aseettomat rauhantekijät kruunataan Jumalan pojiksi"-teos, joka oli protesti Vietnamin sotaa vastaan (erityisesti sodan napalmipommitusten lapsuhrit herättivät HWV:ssä halun vastustaa sotaa sen kaikessa järjettömyydessään). Teos kaadettiin köydellä "jumalanpilkkana", ja tapaus herätti aikanaan huomiota myös mediassa.


Pro Finlandia -mitalin Virolainen sai vuonna 1994.
Pro Finlandia -mitalin Virolainen sai vuonna 1994.

Versio 2. huhtikuuta 2021 kello 20.39

Heikki Wilhelm Virolainen (17. huhtikuuta 1936 Helsinki – 16. heinäkuuta 2004 Helsinki) oli Pro Finlandia -mitalilla palkittu kuvanveistäjä.

Virolainen opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1956–1957 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuonna 1957.[1] Teosofi Virolainen on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.[2]

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1964 pitänyt ja "Suomen ensimmäiseksi poptaiteilijaksi" nimetty Virolainen tunnetaan muun muassa julkisista veistoksistaan.

Hän aloitti tyyliteltyjen puuveistosten tekijänä, mutta siirtyi sittemmin figuratiivisiin ja abstrakteihinkin aiheisiin. Pentti Saarikosken muotokuvasarjassa (1962-1967) tunnistettava muoto muuttuu vähitellen yhä abstraktimmaksi. Virolainen on tehnyt myös reliefejä ja esinekollaaseja, kuten suurikokoinen Kompositio vuodelta 1967. Monet Virolaisen veistoksista on maalattu, kuten Kalevala-aiheiset puuveistokset vuosilta 1964-1970.

Heikki W. Virolainen pyrki teoksillaan herättämään ihmisissä ajatuksia, ja usein teosten nimet eivät suoranaisesti liittyneet teokseen itseensä, vaan sisälsivät ajankohtaisia kysymyksiä, kuten Eduskuntatalossa esillä oleva "Omistaako Wallenberg todellakin yli 40% Olkiluodon ydinvoimalasta?" tai "Ovatko lehmät auttaneet ihmiskuntaa enemmän kuin kaikki maailman kenraalit yhteensä?" (pronssinen lehmän torso, 1980-luku). HWV:n mukaan taiteen tarkoitus on "heijastaa yhteiskunnan senhetkistä tilaa ja synnyttää niistä ajatuksia".

Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 1972 Esplanadin puistossa esillä ollut "Maailman kaikki aseettomat rauhantekijät kruunataan Jumalan pojiksi"-teos, joka oli protesti Vietnamin sotaa vastaan (erityisesti sodan napalmipommitusten lapsuhrit herättivät HWV:ssä halun vastustaa sotaa sen kaikessa järjettömyydessään). Teos kaadettiin köydellä "jumalanpilkkana", ja tapaus herätti aikanaan huomiota myös mediassa.

Pro Finlandia -mitalin Virolainen sai vuonna 1994.

Kuvia julkisista taideteoksista

Lähteet

  1. ↑ Ilvas, Juha: Kansallistaidetta. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 270-271. Heikki Virolainen. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.
  2. ↑ Taiteilijainmäki V21A (pdf) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 25.4.2015.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikki_W._Virolainen&oldid=19679608”