Keskustelu käyttäjästä:Jmk

Pidetään keskustelut yhdessä paikassa Jos jätät minulle viestin tänne niin pyrin myös vastaamaan täällä. Jos olen jättänyt sinulle viestin keskustelusivullasi niin vastaa siellä.

lisää kommenttisi sivun loppuun.

---

Arkistot

• Arkisto 1
• Arkisto 2
• Arkisto 3

Käyttäjämallineet Matemaatikko

Täällä on matemaattisia tajunnantasoja viisi (nolla, yks, kaks, koli, neli), joissa on kaikissa joku tunnuskirjain. Olisipa lämmintä ja pörröistä, jos jaksaisit jokaisen mallineen ohjesivulle kirjoittaa selityksen siitä, mitä kirjaimet R, C ja H oikein kuvaavat. Se olisi maallikosta kovin riemullista triviaa. Jos et jaksa vaivautua, kerro ainakin mitä tuo R-toiseen ja H meinaavat. --Pxos (keskustelu) 6. syyskuuta 2015 kello 22.12 (EEST)

Varmaan Käyttäjä:Kahkonen osaisi itse parhaiten kertoa, mistä hän nuo kirjaimet tuohon keksi [1] [2] [3]. Mutta jos nyt arvaillaan vitsin taustaa niin $\mathbb {R}$ on se tavallinen reaalilukujen joukko "jonka jo lukiolainen tuntee", $\mathbb {R} ^{2}$ on taso (juunou, tason pisteitä kuvataan lukupareilla (x,y)), $\mathbb {C}$ on kompleksilukujen joukko ja $\mathbb {H}$ kvaternioiden joukko. Ajatus on että noilla laskeminen on jo huisan vaikeaa. Tosiasiassa kvaterniot voi kyllä opettaa lukiolaiselle siinä kuin kompleksiluvutkin, mutta kuten tunnettua vitsit eivät selittämisestä parane. Ehkä abstraktiotason nousua kuvaamaan olisi voinut valita vaikka yleistä kuntaa kuvaavan $\mathbb {F}$. Lisää "liitutaululihavoituja" kirjaimia ks. en:Blackboard bold#Usage. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 01.24 (EEST)

Juuri noin. Kvaternionkin vitsi meni perille. -tKahkonen ☺ 25. lokakuuta 2015 kello 21.51 (EET)

Geodeesi

En viitsi useasti häiritä, mutta ehkä voisit käydä katselemassa artikkelin Geodeesi määritelmiä. Olin rohkea ja en poistanut artikkelia vaikka pyydettiin. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 00.32 (EEST)

Huh. Kiitos ilmoituksesta, yritän katsoa siihen jotakin. Matematiikan artikkelit yleistietosanakirjassa ovat jo lähtökohtaisesti aika haastavia jo määritelmästä alkaen. Nimittäin yleistietosanakirjassa pitäisi päästä heti artikkelin alussa kertomaan mistä on kysymys ja toisaalta matemaatikot ovat tottuneet vaatimaan heti kärkeen eksakteja määritelmiä. Näitä tavoitteita voi olla vaikea sovittaa yhteen. – Lisähauskuus tulee siitä seikasta (jota maallikot eivät useinkaan tiedä), että monelle matematiikan käsitteelle ei ole olemassa "yhtä ja ainoaa" eksaktia määritelmää. Esim. käsite "luonnollinen luku" voidaan määritellä eri matematiikan aloilla eri tavoin, lähtien jo siitä onko nolla mukana. "Avoin joukko" määritellään eri tavoin riippuen siitä, ollaanko tekemässä metristä vai yleistä topologiaa jne. Usein myös "sama idea" voidaan esittää usealla erilaisella eksaktilla tavalla, jolloin mikä tahansa niistä voidaan ottaa "määritelmäksi" (esim. todennäköisyyslaskennassa jokin jakauma voidaan "määritellä" tietyllä tiheysfunktiolla ja osoittaa, että sillä on tiettyjä ominaisuuksia; tai voidaan "määritellä" jakauma niillä ominaisuuksilla ja osoittaa, että sillä on tietty tiheysfunktio). Kaiken kaikkiaan, keskeiset ideat pysyvät, eksaktit yksityiskohdat vaihtelevat. – Ongelmaksi tämä muodostuu, jos joku innokas muokkaaja löytää yhdestä lähteestä määritelmän "X on ABC", huomaa Wikipediassa toisen määritelmän "X on DEF" ja vaahtoutuu tästä, että apua, miten voi olla väärä määritelmä täällä. Ei ehkä ole väärä, vaan eri. Mutta jos on siinä uskossa, että käsitteellä "X" voi olla vain yksi ja ainoa oikea määritelmä, niin metsäänhän siinä menee. Näiden selvittely voi olla työlästä. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 07.13 (EEST)

Hei muista varoittaa vandaalia

Hei! Kun kumoat muokkauksia tai merkitset sivuja poistettavaksi välittömästi, muista lisätä asianmukainen huomautus muokkauksen tehneen käyttäjän keskustelusivulle. Näin vähennetään hämmennystä ja estetään samoja käyttäjiä tekemästä jatkuvasti samoja virheitä. Ilmiselvän vandalismin tapauksessa huomautukset auttavat ylläpitäjää hahmottamaan tilanteen laajuuden. Lisää tietoa löytyy vandalismin torjuntaa käsittelevältä sivulta. –Cimon Avaro 16. lokakuuta 2015 kello 21.52 (EEST)

Rinnasteiset muodot

Mitähän tuolla muokkaussotimisella ajat takaa? Kun muokkaat toisen tekstiä ja olet eri mieltä, muokkaussotimisen sijasta olisi edullisempaa keskustella, ainakin wikirauhan kannalta. Antamani linkki tarjoaa rinnasteisiksi muodoiksi välilyönnein tai ilman, ja koska olin kirjoittanut ilman välilyöntejä, korrektia olisi antaa olla, vaikka omaa silmää miellyttäisi toinen ratkaisu. --PekkkaN (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 21.24 (EET)

Koska näyttää että olet tältä illalta lopettanut, palautan sen alkuperäiseen muotoon, ja jos asia sinua yhä vaivaa, keskustele äläkä muokkaussodi. --PekkkaN (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 21.27 (EET)

Tarkoitat ilmeisesti tätä. Itsehän sinä muokkaussodit, kun lähdit kumoamaan kielenhuoltoani. Ohjeessa [4], johon itsekin viittaat, todetaan näin: Jos viivan erottamista ilmauksista ainakin toinen koostuu erilleen kirjoitettavista sanoista tai merkeistä, välilyöntejä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää. Muodot eivät siis ole samanarvoiset vaan toinen on parempi. Myös Wikipediassa (Viivamerkit) todetaan näin: Viiva kirjoitetaan ilman välilyöntejä, jos rajailmauksiin ei sisälly sanavälejä (12.4.1985–31.12.1999); muutoin ajatusviivan kummallekin puolelle tulee sanavälit (Helsinki – New York -lento). Samoin [5]: Nykyisten sääntöjen mukaan jätetään ajatusviivan kummallekin puolelle välilyönti, jos rajakohtailmauksista ainakin toinen sisältää välilyönnin. – Koska välien käytölle on näin selvät perusteet, palautan välit ja kehotan sinua noudattamaan ohjeita. --Jmk (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 23.06 (EET)

Ymmärrät väärin, kyse ei ole sananvälistä vaan tuhaterottimesta. Kehota itseäsi rauhoittumaan ja anna toisten tehdä työnsä rauhassa.--PekkkaN (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 17.13 (EET)

Luepas ne ohjeet tarkemmin äläkä viisastele. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Tilastoniiloa kaivataan

Hei! Kaipaan henkilökohtaista apua ei-henkilökohtaiseen ongelmaan. Osasit niitä vaihteluvälejä laskea ennen. Jos oletetaan, että populaation koko on vaikkapa kymmenentuhatta tai enemmän, ja populaatiosta ryntää paikalle ei-satunnainen otos ("äänestäjät"), jonka mielipide jakaantuu 158 puolesta – 95 vastaan, niin mikä on sitten jonkinlainen tapa kertoa, kuinka paljon otoksen mielipide edustaa kuvitteellisen populaation mielipidettä? Tehtävä on huonosti aseteltu ja alkuarvot ovat hassuja, mutta ratkaisepa se silti, niin olet hyvä. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 22.28 (EET)

Jos paikalle rynnänneet eivät ole satunnainen otos, niin sitten pitäisi olla joku käsitys siitä millä tavalla he ovat ei-satunnaisia. Mikä oli se prosessi jolla toisaalta puolesta-henkilöt ja toisaalta vastaan-henkilöt ryntäsivät paikalle? Voiko sitä luonnehtia tai arvioida numeerisesti? – Jos ei-satunnaisuuden luonteesta ei ole mitään käsitystä, niin eihän sitten tiedetä muuta kuin että puolesta on ainakin 158 henkilöä ja vastaan ainakin 95 henkilöä (koko yli 10 000 hengen populaatiossa). Voihan olla, että puolesta on 158 henkeä (aktiivisia, kaikki ryntäsivät paikalle) ja vastaan yli 10000 (passiivisia, vain 95 vaivautui). Sillä ei paljon juhlita. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 22.40 (EET)

Leikimme nyt, että otos on täysin satunnainen ja Yliukko on silmät kiinni poiminut äänestäjät populaatiosta täysin kännipäissään. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 22.43 (EET)

No nythän kysymyksenasettelu muuttui totaalisesti. Jos kerran otos on satunnainen, niin tää on tilastotieteen peruskauraa, meillä on 253:n henkilön kokoinen otos suuresta populaatiosta, ja otoksesta 62,45 % on puolesta. Emme rupea kikkailemaan vaan otamma ensimmäisen kooklesta ("otos luottamusväli") löytyneen dokumentin [6] ja sovellamma kaavaa keskihajonta = $S={\sqrt {pq/n}}={\sqrt {0.6245\cdot 0.3755/253}}\approx 0.03$ ja kerromme keskihajonnan sillä klassisella 1,96:lla, niin saamme 95 %:n luottamusvälin leveydeksi 0,06 eli 6 %-yksikköä kumpaankin suuntaan. Olemme tyytyväisiä tilastotieteilijöitä ja uskomme populaatiossa kannattajien osuuden olevan luultavasti tuossa haarukassa otososuudesta, kunhan kukaan ei vaan kerro meille, että otoshan ei ollutkaan mikään satunnaisotos, ja tosiasiassa vastaajat voivat olla vaikka miten valikoitunut joukko, jolloin tolla virhearviolla ei tee hevon helvettiä. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 22.55 (EET)

Onko siis totuus kaurapuuroa eli toisin sanoen, kun kyseessä ei ole satunnaisotos, mitään päätelmää ei saada ekstra-poloistettua annettujen arvojen perusteella, vaan päätös on tehtävä pelkästään sen perusteella, että populaation kannasta ei tiedetä yhtään mitään, mutta mikäli populaation koko on tuo 253 (eli otos ei olekaan mikään otos vaan koko fuck-doodaa-populaatio), sen mielipide on selvillä vuorenvarmasti. Paikalle sattunut yleisö on aina oikeassa? --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 23.10 (EET)

Populaation kannasta ei tiedetä yhtään mitään, ellei ole mitään käsitystä millä todennäköisyydellä eri kantojen edustajat ryntäävät paikalle. Esim. ovatko toiset jo lähtökohtaisesti aktiivisempia tässä asiassa tai onko heillä tehokkaampi kampanjointi. Jos tarkoitus on noudattaa populaation kantaa, niin taf lak, ei onnistu näillä eväillä. Jos tarkoitus on noudattaa paikalle sattuneiden kantaa, niin se on sitten eri asia. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 23.19 (EET)

Miten voitaisiin arvioida riittävä otoskoko? Onko olemssa kriittistä massaa, jolle voi laskea jonkun tarkkuuden, jonka voi halutessaan hyväksyä edustavaksi ei-satunnaisotokseksi päätöksenteon tueksi. Tai kääntäen, voidaanko lausua, että tietty otoskoko on väistämättä liian pieni suhteessa koko populaatioon. Minkä verran uskalletaan jättää otoksen ulkopuolelle ilman, että se vääristää loppuarvausta liikaa? --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 23.26 (EET)

Tarttis olla joku käsitys (arvio, mittaus, oletus, mitä tahansa) siitä kuinka paljon toi otantaprosessi on voinut poiketa satunnaisesta. Jos ei sille ole mitään rajaa niin sitten pitäisi olla niin paljon esim. kyllä-vastauksia, että ne jo lukumääräisesti kattavat yli puolet koko populasta. Sittenhän me toki tiedettäisiin, että vaikka kaikki vastaamattomat olisivat vastaan niin heitä olisi alle puolet. – Jos nyt kuitenkin yritetään selvitä pienemmällä otoksella niin ei auta muu kuin olla jotain käsitystä siitä otantaprosessista. Jotta saadaan konkretiaa luiden ympärille, niin vedetään hihasta tämmönen skenaario. Populaatio on vaikka 100 000. Arvioimme (Stetson-Harrison method [7]), että kummankaan poppoon alttius vastata kyselyyn ei ole enempää kuin viisinkertainen toiseen poppooseen verrattuna. JOS me uskalletaan olettaa näin, niin nyt meillä on jotain rajoituksia sille kuinka pahasti otos voi olla vinossa. Tosta voisi jo jotain laskea, en nyt suoralta kädeltä osaa sanoa mitä. Pitää pohtia asiaa. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 23.43 (EET)

Jos nyt mietitään tuota linkittämääni todellista skenaariota, niin voisin itse olettaa, että äänestäjät ovat – heh – jokseenkin satunnaisesti vaivautuneet paikalle ja että toisen osapuolen innokkuus osallistua on korkeintaan kaksinkertainen toisen osapuolen aktiivisuuteen nähden. Luulen kyllä, että lopullinen päätös tehdään perinteisesti ottaen huomioon vain nuo 253 annettua ääntä (eli !votea eli ei-ääntä niin kuin englanninkielisessä wikimaailmassa edelleen lapsellisesti tavataan sanoa) ja lukien vain noiden 253:n kirjoittamia perusteluja. Olisi kuitenkin hyvä saada edes jotain käsitystä siitä, kuinka vinoutunut ajatus on tehdä päätöksiä "paikalle rynnänneiden" ääntelykyvyn perusteella yleisemminkin, koska tuo menetelmähön on Wikipedian päätöksenteon teräsbetonia lukuunottamatta erikoistilanteita (välityslautakunta tms.) --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 00.04 (EET)

Karkea hiha-arvio: Jos toisen osapuolen aktiivisuus on kaksinkertainen, niin sen äänimäärä (lukumäärä, ei prosenttiosuus) pitää puolittaa, jotta saadaan harhaton otos. Esim. jos tuloksessa 158-95 (62% vastaan 38%) kyllä-puoli oli tupla-aktiivinen, populaatiota vastaava harhaton tulos olisikin 79-95 (45% vastaan 55%). Jos taas ei-puoli oli tupla-aktiivinen, niin oikea tulos olisikin 158-47 (77% vastaan 23%). Tuo siis pelkästään sen otantavinouman takia. Sen päälle vielä otannan satunnaisuudesta aiheutuva virhemarginaali (katso ylempänä). Jotta sen voisi tässä tarkasti laskea niin pitäisi laskea tarkasti. – Oletus enintään tupla-aktiivisuudesta voi tilanteesta riippuen olla hyvinkin rohkea. --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 00.15 (EET)

Pysyn hihoissani. Kun Wikipedian maaginen konsensusluku on tuo 70 % ollut kauan, niin jos olettaa, että toisen puolen innokkuus on korkeintaan kaksinkertainen, niin saako tästä seuraavan ajatelman: ääniä annetaan 14–6, eli 70 % otoksesta kannattaa ehdotusta. Oletuksena puolitetaan kannatus ja saadaan harhaton otos muodostumaan numeroista 7–6. Sen lisäksi otetaan mainitsemasi virhemarginaali (tässä siis noin 20 %-yksikköä), joten saadaan kyllä-äänten vaihteluväliksi 5,6–8,4. Pahin tilanne on siis se, että 70 %:n konsensus otoksessa tarkoittaakin sitä, että 5,6 ihmisyksikköä kannattaa ja 7,2 ihmisyksikköä vastustaa koko pöpilästä. Menikö oikein? Voiko tästä yrittää sitten laskea sellaista maagista otoskonsensusprosenttia, jolla lähestyttäisiin varmoja vesiä annetuilla oletusarvoilla? --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 00.41 (EET)

Sinne päin, paitsi että en käsitä miten sait virhemarginaaliksi 20 %-yksikköä ja miten siitä tulisi 7:stä äänestä 5,6-8,4. Vähintäänkin tossa on mennyt klassisesti sekaisin prosentti ja prosenttiyksikkö. Jospa minä vähän kertaan sitä: Jos vaikka jonkun asian osuus otoksessa on 20 % ja virhemarginaali on 10 %-yksikköä kumpaankin suuntaan, niin se ei tarkoita kymmenesosaa siitä 20 %:sta (vaihteluväli 18–22 %) vaan että prosenttien määrä voi vaihdella sillä kymmenellä (vaihteluväli 10–30 %). (Sinänsä koko prosentin käsite pitäisi heittää jonkkaan, koska se on sekava eivätkä ihmiset sitä kumminkaan ymmärrä, mutta joo.) --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 00.48 (EET)

No meni vikaan, mutta kaavasta ${\sqrt {0.7\cdot 0.3/20}}\approx 0.102$ kertaa 1,96 sain 0,20. Tuossa on senttitiu munia korissa. Sitten munat särkyivätkin vissiin. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 00.54 (EET)

Joo, kaava on oikein, jos otoskoko on 20, ja kyllä-osuus 70 %, niin tosta tulee virhemarginaaliksi 20 %-yksikköä kumpaankin suuntaan eli vaihteluväliksi 50–90 %. Tai sitten jotain muuta jos siinä olikin sitä harhaa. (Tosin toi kaava on vain likimääräinen ja menee pieleen, jos marginaalit rupeaa kolkuttelemaan ääripäitä, esim. jos kyllä-osuus onkin 90 %, niin kaava antaa marginaalin leveydeksi 13 %-yks eli vaihteluväliksi 77–103 %, missä ei ole tietenkään järkeä. On siihen oikeampikin kaava olemassa mutta tolla nyt yleensä pärjää.) --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 01.04 (EET)

No ainakin lienee selvää, että jos mielipidetiedustelun johdannossa esiintyvät seuraavat ylevät lausahdukset: "This poll seeks to assess whether the global Wikimedia community finds itself in favour or against [proposal X]..." sekä "...which is why we're seeking the widest possible consensus among the community." niin kaiketi asian lopullisesti päättävälle taholle, joka siis on noista 253:sta yhteisön jäsenestä riippumaton "third party", voi ainoastaan toivottaa onnea ja menestystä sekä ystäviä ja vaikutusvaltaa, jos höveliksi heittäytyy. Tilastotieteen maallikot (kuten minä) ei tästä saa luuta eikä nahkaa irti. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 01.09 (EET)

Ei siitä saa tilastotieteen ammattilainenkaan mitään irti, paitsi jos vedetään lisää lukuja stetsonista tai annetaan sen tilastotieteen ammattilaisen tehdä koko juttu uusiksi. Vähän on olo niin kuin mittanauhatehtaan insinöörillä, jolta tullaan kysymään että mahtuuko se saunakammarin pöytä ovesta, kun ovi on 75,5 senttiä ja pöytä on 120,1 senttiä. Emmää ny muista minkä muotoinen se pöytä on ja mistä kohtaa mää mittasin, mutta jotain mää mittasin ja ihan tarkasti oli noi tulokset. Että voisko nyt mittanauhatehtaan väki kertoa mitä näistä luvuista näkee. --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 01.13 (EET)

Eipä lopputulosta mittanauhalla mitatakaan, joten keskustelumme on ollut ajankulua lähinnä. Populaation kokonaisnäkemys on aina sen otoksen näkemys, joka ryntää paikalle. Ja kun otos ei osaa olla yhtä mieltä, jakauman konsensus-luonteesta tekee päätöksen vielä otostakin huomattavasti pienempi joukko, jossa voi olla kenties vain yksi jäsen. Ei tuota voi moittia, kun parempaakaan tapaa ei ole keksitty, mutta on hassua puhua "koko yhteisön mielipiteestä" kun kyseessä on väistämättä vain tietty ryhmä. Kauheaa vain, että päätöstä varmaankin tullaan kutsumaan sitten "koko yhteisön päätökseksi". Mutta tämä pöhinäni menee jo (wiki)politiikan puolelle. Kiitos paljon avusta, jotain ehkä ymmärsin minäkin! --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 01.33 (EET)

Otokseen perustuva tilastotiede on konstikasta, kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Otosta on usein vaikea saada tarpeeksi satunnaiseksi. Ihmiset eivät saisi toimia tilanteessa mitenkään oma-alotteisesti. Pelkästään sekin sotkee homman pahasti, että suuri osa vastaamaan satunnaisesti arvotuistakin kieltäytyy vastaamasta - tai vastaa valehdellen. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 01.32 (EET)

Kommentointi Wikipediassa

Ehkä vastaustyylisi tuottaa jotakin kieroutunutta tyydytystä ja harjoitat samanlaista siviilissäkin kasvokkain ihmisten kanssa keskustellessasi. Tunnistan ne muutamat tunnukset, joiden tyyli on identtistä ja pyrin karttamaan vastaamista niihin kommentteihin. Kun nyt vastasin lähinnä Siliämaalla, mutta siinä sivussa sinullekin, olin mielestäni sataprosenttisen asiallinen mutta sain aika omituisen sävyisiä vastauksia. En usko että Wikipedialle on sellainen eduksi. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 15.51 (EET)

Liittyykö tämä nyt tuohon munakokkeliin Kysy vapaasti -kaffetuvassa? Mä en pitäisi sataprosenttisen asiallisena kehottaa tekemään jotain, joka omasta mielestä on lain vastaista, mutta minultahan ei tässä asiassa kysyttykään mitään. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 17.05 (EET)

Juu ei ollut lähellekään 100% asiallisuutta. Ihan omaan peiliin voi abc10 katsella eikä syytellä "kieroutuneesta tyydytyksestä" ja "identtisestä tyylistä". Gopase+f (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Ylläolevassa kommentissani Jmk:lle viittasin tähän kommenttiini. Sen jälkeen keskustelua ohjasi Jmk. Joten olkaa hyvät kommentoikaa hänelle. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Sittenkin ylläpitäjäksi?

Viime vuosina ylläpitäjien lukumäärä on laskenut hitaasti mutta varmasti. Osa heistä on lopettanut Wikipedia-aktiviteettinsa kokonaan ja osa on halunnut ripustaa vain ylläpitäjän rukkasensa naulaan. Samalla uusia käyttäjiä on ehdotettu ja valittu ylläpitäjiksi hyvin harvakseltaan. Nykyinen tilanne ei ole vielä mitenkään katastrofaalinen, mutta eipä uusien ylläpitäjien valintaa ole järkevää venyttää katastrofitilanteeseen. Huomasin, että omasta ehdokkuudestasi on kulunut jo yli kuusi vuotta. Miltä tuntuisi ajatus uudesta ehdokkuudesta? Itse olisin valmis sinut ylläpitäjäehdokkaaksi asettamaan, jos suostut, sillä sinulla on jo pitkä ja vankka kokemus takanasi ja olet toiminut ahkerasti muun muassa sotkujen kumoajana. Olen myös huomannut sinun toisinaan arkistoineen poistoäänestyksiä, ja poiston kannalle päätyneissä äänestyksissä ylläpito-oikeutesi mahdollistaisivat välittömän toiminnan poistojen suhteen. –Ejs-80 1. tammikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Täytyy miettiä. --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 09.10 (EET)

Joo, mieti vain rauhassa. Ei olla jäniksen selässä. –Ejs-80 2. tammikuuta 2016 kello 14.39 (EET)

Noh. Koiran virkahan se on, mutta kai sitä voisi kantaa kortensa kekoon. Että joo. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 09.46 (EET)