Tjusterbyn kartano
Tjusterbyn kartano (ruots. Tjusterby herrgård) on keskiaikainen kartano Pernajanlahden länsirannalla Loviisassa itäisellä Uudellamaalla. Yhdessä Sjögårdin ja Tervikin kartanoiden kanssa se on eräs Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1] Tjusterbyn 1860-luvulla valmistunutta päärakennusta kutsutaan myös Tjusterbyn tiililinnaksi.[2] Tjusterby on ollut muun muassa Djäknien ja Flemingien omistuksessa. Nykyisin kartanoa hallitsee Antellin suku, joka osakeyhtiöitti sen vuonna 1913.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tjusterbyn kartanon ensimmäinen tiedossa oleva omistaja on 1400-luvun alkupuolella elänyt Björn Pedersson Diekn. Muita omistajia 1400–1600-luvuilla olivat linnanvouti Björn Pedersson, linnanvouti Erengisle Björnsson ja Märta Erengislesdotter, joka avioitui asemies Johan Flemingin kanssa. Kartanon peri heidän tyttärensä Anna Fleming, jonka puoliso oli linnanvouti Olof Pedersson Lille (Wildeman). Heidän poikansa Tönne Olofsson Wildeman hallitsi kartanoa puolisonsa Brita Risbitin kanssa 1500-luvun jälkipuoliskolla. Tjusterbyn peri Arvid Tönnenpoika Wildeman ja kartano siirtyi aikanaan hänen jälkeläisilleen.[3]
1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin Tjusterbyn omisti de Geerin suku. 1800-luvulla Tjusterbyhyn liitettiin kymmenen rälssitilaa. Nykyiselle omistajasuvulleen Tjusterby on kuulunut vuodesta 1872, jolloin silloisen omistajasuvun tytär Emilie de la Chapelle avioitui majuri Per Antellin kanssa.[2][1]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tjusterbyn nykyinen päärakennus rakennettiin 1863–1867 arkkitehtina ruotsalainen C. J. von Heideken. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on nähtävissä vaikutteita englantilaisesta myöhäisgotiikasta. Sen kahdeksankulmainen, nelikerroksinen torniosa on sijoitettu epäsymmetrisesti.[2][1] Myös puisto on rakennettu vapaamuotoiseen englantilaistyyliin. Kartanolla oli oma tiilitehdas 1700-luvulta vuoteen 1910; sen valmistamista tiilistä puistoon rakennettiin 1880-luvulla viljamakasiini. Tilan sydämessä sijaitsee myös vanhempi, vuonna 1765 valmistunut hirsinen päärakennus.
Linnanpäällikkö Tönne Olofson Wildeman rakennutti kivisen päärakennuksen, Tjusterbyn kartanolinnan, 1500-luvun puolivälissä. Venäläiset tuhosivat rakennuksen vuonna 1571, mutta se rakennettiin pian uudelleen. Lopullisesti venäläiset tuhosivat kartanolinnan isonvihan aikana. Jäljelle jäi harmaakivinen perustus ja kellarikerros. Kartanolinnan rauniot sijaitsevat nykyisen päärakennuksen lähistöllä ja ne ovat kiinteä muinaisjäännös.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haikonen, Iris, Teräväinen, Erkki: Kartanon mailla - sätereitä ja rälssimiehiä, Genimap Oy, 2006, ISBN 951-593-977-1
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tjusterbyn kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c d Kartanon mailla - sätereitä ja rälssimiehiä, s. 173 ja 174
- ↑ http://www.elisanet.fi/matti.ruostela/Talot2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=585500001 (Arkistoitu – Internet Archive)