Arvid Tönnenpoika Wildeman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvid Tönnenpoika Wildeman (Arvid Tönneson[1]) (k. 4. huhtikuuta 1617 Viipuri) oli Viipurin linnanpäällikkö. Wildeman nimitettiin 1599 Suomeen Sigismundin amiraaliksi. Kun Kaarle-herttua valloitti Suomen, Wildeman antautui tälle Tallinnassa ilman taistelua. Hänestä tuli 1602 Viipurin linnanpäällikkö ja Itä-Suomen käskynhaltija, 1608 myös Karjalan laamanni. Hän osallistui 1609 neuvottelijana, sotilaana ja valloitettujen alueiden käskynhaltijana Ruotsin Venäjän-politiikan hoitoon. Hän oli Ruotsin edustajana mukana Stolbovan rauhanneuvotteluissa 1617,[2] ja kuoli kaksi kuukautta rauhanteon jälkeen[3].

Sukunimen Wildeman ottivat käyttöön vasta Arvid Tönnenpojan pojat. Arvid Tönnenpojan ja häntä ennen hänen isänsä Tönne Olavinpojan suku oli ikivanhaa suomalaista rälssisukua aikana, jolloin aateluus oli karskia ja käytännöllistä, kuninkaan palvelemista ratsain. Tuolloin aatelin kulttuuri ja valta perustuivat elossa oleville sukuverkostoille, eikä esi-isiä ja verenperintöä pidetty tärkeinä. Wildemanin suku oli karkeita sotilaita vailla muodollista koulutusta. Heidän tehtävinään olivat erilaiset virat etelän ja idän linnoituksissa.[4]

Wildeman löysi kuninkaalle kotiseudultaan Pernajasta hopeaa, jota kuningas kaipasi sodankäynnin tarpeisiin. Nykyisen Pietarin tienoille Wildeman rakensi Nevanlinnan. Hänet on haudattu Pernajan kirkkoon.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen, sivu 120
  2. Otavan Iso tietosanakirja osa 9 p. 1520
  3. Lappalainen, sivu 132
  4. Lappalainen, sivut 120–121
  5. Loviisan sanomat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elgenstierna, Gustaf: Den Introducerade Svenska Adelns Ättartavlor med Tillägg och Rättelser VIII Stålarm-Voltemat, s. 785-786. Tukholma: P. A. Norstedt & Söner Förlag, 1934. (ruotsiksi)
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.