Tiskarin polkka
Tiskarin polkka on amerikansuomalaisen kuplettilaulajan, Hiski Salomaan levyttämä kappale. Hän itse teki kappaleen sävelen ja sanoituksen.
Tiskarin polkka oli ensimmäinen Salomaan levyttämä kappale, joka taltioitiin helmikuussa 1927 ja julkaistiin Columbia-levymerkin numerolla F 3045. Ainoana säestäjänä levytyksessä oli harmonikansoittaja Antti Kosola. Levyn kääntöpuolella oli toinen Salomaan kappale Askon kolmirivinen.[1]
Näennäisestä kepeydestään huolimatta Tiskarin polkka kertoo osaltaan Amerikkaan muuttaneiden siirtolaisten elämän karuudesta ja ankaruudesta. Laulun kertoja on herrasväen piiaksi ryhtynyt suomalaissyntyinen siirtolaisnainen, joka on aitiopaikalla tarkkailemassa isäntäperheensä elämää ja kokee oman tilanteensa epäoikeudenmukaisena. Tästä huolimatta hän on valmis hoitamaan työnsä hyvin, sillä hän on lähtenyt etsimään uutta elämää ja onnea kaukaa kotoa. Kaikki taloudenhoitoon liittyvät velvollisuudet on sysätty piian niskoille samaan aikaan kun isäntäväki elää leveästi ja yhteiskunnallisen asemansa vaatimalla tavalla. Lisäksi hänellä teetetään varsinaiseen taloudenhoitoon kuulumattomia tehtäviä: koira on ulkoilutettava, kissa ruokittava ja lapset vaatetettava. Jopa perheen papukaija yhtyy vaatimuksia esittävien kuoroon huutamalla: "Piikaa, piikaa!" Valonpilkahdus on laulun kolmannessa säkeistössä kuvattu, seurojentalolla eli haalilla torstaina järjestetty tanssi-ilta; torstai oli 1900-luvun alkupuolella palvelusväen ja etenkin piikojen vapaailta, jolloin järjestettiin yhteistuumin suurimmat huvit.[2]
Aiheeltaan Tiskarin polkka saattaa perustua Hiski Salomaan puolison Ainin varhaisiin kokemuksiin Amerikassa, sillä tämä oli piikonut ainakin Hancockissa ja Virginiassa. Salomaa arvosti suuresti suomalaissiirtolaisten työteliäisyyttä ja heidän ammattitaitoaan, vaikka joissakin lauluissaan hieman pilailikin sen kustannuksella. Monet uusista tulijoista eivät tehneet kovin arvostettuja töitä, mutta ahkeruutensa puolesta he olivat maan talouden kantavia voimia. Siten myös Tiskarin polkka on kunnianosoitus ahkeralle, mutta melko näkymättömälle siirtolaiselle, jonka työn hedelmät menivät osittain yläluokan taskuun.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: Värssyjä sieltä ja täältä: Hiski Salomaan elämä ja laulut, s. 158. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011. ISBN 978-952-851-304-2.
- ↑ Pitkänen & Sutinen 2011, s. 159–160.
- ↑ Pitkänen & Sutinen 2011, s. 159.