Timo Huotinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Timo Huotinen (s. 28. marraskuuta 1944 Helsinki) on helsinkiläinen urheilutoimittaja sekä urheiluseura- ja yhdistysaktiivi. Erityisesti Huotinen tunnetaan Suomen Tietotoimiston urheilutoimittajana ja helsinkiläisen urheiluseura Kiffenin johtomiehenä.

Huotinen teki suurimman osan työurastaan Suomen Tietotoimistossa. STT:n urheilutoimituksessa hän työskenteli 1965–1981 ja uudestaan vuodesta 1990 vuoteen 2007. Urheilutoimituksen esimies hän oli 1970–80. Vuosina 1985–90 hän työskenteli Savon Sanomien ja Turun Sanomien urheilutoimittajana Helsingissä. 1980-luvun alkuvuodet Huotinen toimi päätoimittajana aikakaus- ja sarjakuvalehtialalla.

Urheilutoimittajana Huotinen on muun muassa raportoinut 12 olympialaiset vuosina 1968–2000. Kesäolympialaisissa hän on työskennellyt viidesti: Mexico City 1968, München 1972, Montreal 1976, Moskova 1980 ja Ateena 2000. Talviolympialaisiin hän on osallistunut seitsemästi: Grenoble 1968, Sapporo 1972, Innsbruck 1976, Lake Placid 1980, Albertville 1992, Lillehammer 1994 ja Nagano 1998.

Viime vuosinaan STT:ssä Huotinen kirjoitti erityisesti liikuntapolitiikasta ja alan kansalaistoiminnasta.

Seurajohtajana Kiffenissä Huotinen on toiminut vuodesta 1972.lähde? Vuosina 1988–2007 hän toimi Kiffenin puheenjohtajana.[1] Aiemmin Huotinen on osallistunut myös Helsingin Kisa-Veikkojen ja Viipurin Urheilijoiden toimintaan.

Urheiluseuratoiminnan lisäksi Huotinen on toiminut aktiivisesti muun muassa Urheilutoimittajain Liitossa, Helsingin Urheilutoimittajissa ja jalkapallotoimittajien Pallo-Koplassa. Palloliitossa hän on toiminut pitkään eri valiokunnissa ja valtuustossa. Lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti muun muassa kaupunginosa- ja puoluetyöhön (kok.).

Timo Huotinen on saanut Suomen Urheilun ansiomerkin vuonna 1991, Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin 1998, SLU:n hopeisen ansiomerkin 2005, Palloliiton Helsingin piirin kultaisen ansiolevykkeen 2005 ja Liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin 2006[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wallén, Göran & Huotinen, Timo & Alaja, Erkki: Mustat Hurmurit – De svarta charmörerna, s. 93. Gummerus, 2008. ISBN 978-952-92-4369-3.