Tiiksjärven lentokenttä
| Tiiksjärven lentokenttä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tiiksjärven lentotukikohta | |||||||||
.jpg) Tiiksjärven lentokenttä lokakuussa 1941. |
|||||||||
| IATA-koodi | – | ||||||||
| ICAO-koodi | – | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | sotilastukikohta 1941–1944 | ||||||||
| Ylläpitäjä | Suomen ilmavoimat | ||||||||
| Valmistumisvuosi | elokuu 1941 | ||||||||
| Korkeus | 147 nimellinen / 151 tarkka m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Lieksa 200 km | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
Tiiksjärven sotilaslentokenttä oli Suomen ilmavoimien jatkosodassa käyttämä lentokenttä Tiiksjärven tuntumassa Lietmajärven alueella Itä-Karjalassa. Lentokenttä joutui Suomen puolustusvoimien haltuun 28. heinäkuuta 1941.[1]
Kenttä sijaitsi noin kolmisen kilometriä Tiiksjärven eteläpäästä itään, rajautuen Tiiksjärven, Unusjärven ja Joutsenjärven väliselle alueelle. Tummavetinen Tiiksjoki kiemurtelee kentän pohjoispäässä kohti itää. Ympäristö on pääosin kuivaa mäntykangasta ja suota. Tukikohtaan liittyi myös ns rantatukikohta jota kellukekoneet (sairaankuljetus, huolto ja kaukopartiolennot) käyttivät. Rantatukikohtaan muodostui sodan edetessä varsin laaja parakkiyhteisö. Kentän pääasiallinen tehtävä oli palvella alueella etenevän ja toimivan 14. divisioonan tiedustelutarpeita.
Tiiksjärven lentokenttä ja -lentotukikohta otettiin haltuun venäläisten vetäytyessä Repolasta edelleen kohti Rukajärveä elo-syyskuun vaihteessa 1941. Kenttäalue oli jo alustavasti jo raivattu työlentokentäksi. Suomalaisten saapuessa rakennelmat oli poltettu tai niitä ei ollut. Kiitotietä molemmista päistään pidentämällä saatiin kenttä suhteellisen vaivatta ja nopeasti omaan käyttöön.
Kentällä aloitti syyskuun 1941 alussa toiminnan Onttolassa 20. elokuuta perustettu lentolaivue 10. Lentolaivue 30:n 3. lentue (3/LLv 30) sai 18. syyskuuta siirtyä Tiiksjärvelle, missä se liitettiin lentolaivue 10:een. Lentolaivue 10 lakkautettiin 20. lokakuuta toiminnan jatkuessa kuukauden loppuun. Saman aikaisesti tukikohtaan saapui lentolaivue 14 ja sille alistettu 3/LLv30.[2] Vuoden 1942 alkupuolesta lähtien myös HLeLv24 toisen lentueen Brewsterit, vajaan vuoden ajan.
Alueella toimi kesä–heinäkuussa 1944 Ilmavoimien radiopataljoonan yksikkö II/3. komppania.[3]
Nykyisellään kenttäalue on kasvanut umpeen. Vielä voi kuitenkin havaita parakkien ja pesäkkeiden pohjia ja lentokoneiden sirpalesuojia. Aikanaan kentällä oli majoitustilaa noin sadan parakin verran, joista suomalaisten käytössä oli tosin vain noin 25 parakkia, sillä kenttää valmisteltiin vuoden 1941 joulukuulta lähtien Sorokkaan suuntautuvaa operaatiota varten. Tätä varten Tiiksjärvelle oli määrä saapua huomattava määrä saksalaista lentokalustoa miehistöineen. Sorokan operaatio ei kuitenkaan toteutunut ja Tiiksjärvelle jäi vain pieni saksalaiskomennuskunta raskaan saksalaisen ilmatorjuntaosaston lisäksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti4_10/KAP4_10S17.pdf
- ↑ Suomen ilmavoimien historia 20: Lentorykmentti 1 ss. 60-65
- ↑ http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-7 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Villa, Kyllikki: Tyttö Sodassa. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-724-7.