Tiiksjärven lentokenttä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiiksjärven lentokenttä
Tiiksjärven lentotukikohta
Tiiksjärven lentokenttä lokakuussa 1941.
Tiiksjärven lentokenttä lokakuussa 1941.
IATA-koodi
ICAO-koodi
Koordinaatit 64°05′N, 031°55′E
Tyyppi sotilastukikohta 1941–1944
Ylläpitäjä Suomen ilmavoimat
Valmistumisvuosi elokuu 1941
Korkeus 147 nimellinen / 151 tarkka m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Lieksa 200 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
n. 03/21 1 200 200 hiekka

Tiiksjärven sotilaslentokenttä oli suomalaisten jatkosodassa käyttämä lentokenttä Tiiksjärven tuntumassa Lietmajärven alueella Itä-Karjalassa. Lentokenttä joutui Suomen puolustusvoimien haltuun noin kuukausi sodan alettua, 28. heinäkuuta 1941.[1]

Alueella toimi loppusodan aikana muun muassa kesä–heinäkuussa 1944 Ilmavoimien radiopataljoonan yksikkö II/3.K[2] monien muiden tukikohtaa tai 14. divisioonaa tukevien yksiköiden joukossa.lähde?

Tiiksjärven lentokenttä ja -lentotukikohta otettiin haltuun venäläisten vetäytyessä Repolasta edelleen kohti Rukajärveä elo-syyskuun vaihteessa 1941. Kenttäalue oli jo alustavasti jo raivattu työlentokentäksi. Suomalaisten saapuessa rakennelmat oli poltettu tai niitä ei ollut. Kiitotietä molemmista päistään pidentämällä saatiin kenttä suhteellisen vaivatta ja nopeasti omaan käyttöön.lähde?

Kenttä sijaitsi noin kolmisen kilometriä Tiiksjärven eteläpäästä itään, rajautuen Tiiksjärven, Unusjärven ja Joutsenjärven väliselle alueelle. Tummavetinen Tiiksjoki kiemurtelee kentän pohjoispäässä kohti itää. Ympäristö on pääosin kuivaa mäntykangasta ja suota. Tukikohtaan liittyi myös ns rantatukikohta jota kellukekoneet (sairaankuljetus, huolto ja kaukopartiolennot) käyttivät. Rantatukikohtaan muodostui sodan edetessä varsin laaja parakkiyhteisö. Kentän pääasiallinen tehtävä oli palvella alueella etenevän ja toimivan 14. divisioonan tiedustelutarpeita.lähde?

Nykyisellään Tiiksjärvi kuuluu Mujejärven piiri Mujejärven kuntaan. Ennen 2000-luvun kuntauudistusta tämä rajoittui pohjoisessa Lietmajärveen, koillisessa Tiiksiin, idässä Rukajärveen ja Ontajärveen, etelässä Volomaan ja lännessä Repolaan.lähde?

Nykyisellään kenttäalue on kasvanut umpeen. Vielä voi kuitenkin havaita parakkien ja pesäkkeiden pohjia ja lentokoneiden sirpalesuojia. Aikanaan kentällä oli majoitustilaa noin sadan parakin verran, joista suomalaisten käytössä oli tosin vain noin 25 parakkia, sillä kenttää valmisteltiin vuoden 1941 joulukuulta lähtien Sorokkaan suuntautuvaa operaatiota varten. Tätä varten Tiiksjärvelle oli määrä saapua huomattava määrä saksalaista lentokalustoa miehistöineen. Sorokan operaatio ei kuitenkaan toteutunut ja Tiiksjärvelle jäi vain pieni saksalaiskomennuskunta raskaan saksalaisen ilmatorjuntaosaston lisäksi.lähde?

Lähin Tiiksjärveläisten rautatieasema oli Lieksa jonne oli matkaa vajaat 200 kilometriä. Sen kautta toimi myös huolto niin Repolaan, Tiiksjärvelle kuin Rukajärvellekin. Joka toinen päivä tälle partisaanien ajoittain väijymälle tieuralle läksi Rukajärveltä kolonna - samoin Lieksasta päinvastaiseen suuntaan.lähde?

Kentältä toimi 1941 syyspuolen ajan Lentolaivue 10 ja 3/LLv30 sekä siitä eteenpäin LeLv14 ja sille alistettu 3/LLv30 Vuoden 1942 alkupuolesta lähtien myös HLeLv24 toisen lentueen Brewsterit, vajaan vuoden ajan.lähde?

Tiiksjärvellä käytettyjä konetyyppejä olivat: Hawker Hurricane, Fokker C.V, Fokker D.XXI, Morane Saulnier M.S.406 ja Brewster Model 239. Lisäksi vaihtelevasti muita tyyppejä yksittäin. Vesilentosatamassa nähtiin Blackburn Ripon-, Junkers W 34- ja Heinkel He 115 -merilentokoneita.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]