Tiheikkölaulaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiheikkölaulaja
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tiheikkölaulajat Atrichornithidae
Suku: Tiheikkölaulajat Atrichornis
Laji: rufescens
Kaksiosainen nimi

Atrichornis rufescens
(Ramsay, 1867)

Alalajit
  • A. r. ferrieri
  • A. r. rufescens
Katso myös

  Tiheikkölaulaja Wikispeciesissä
  Tiheikkölaulaja Commonsissa

Tiheikkölaulaja, aikaisemmalta nimeltään rusotiheikkölintu[2] (Atrichornis rufescens) on harvinainen australialainen varpuslintu. Lajin nimesi Edward Pierson Ramsay 1867.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 16–19 senttiä, koiras on hiukan suurempi. Höyhenpuku on pääosin ruskea suomumaisin täplin, koiraan kurkku on valkoinen ja mahassa on musta laikku. Suuri silmä on ruskea, pyrstö on pitkä ja jalat ovat voimakkaat. Laji on erittäin arka ja piiloutuu vähäisestäkin syystä. Laulaa piilossa voimakasta, noin 12-tavuista "tshiip, tshiip..." ääntä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiheikkölaulaja on kotoperäinen australialainen laji, joka elää pienellä alueella (noin 1500 neliökilometriä) kaakkoisessa Queenslandissa ja Uuden Etelä-Walesin koillisosassa. Lajin kanta on vaarantunut elinympäristön tuhoutumisen takia. Pääosa linnuista elää suojelualueilla tarkkailun alaisena.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subtrooppiset sademetsät lähellä eukalyptusmetsiköitä yli 600 metrin korkeudella merenpinnasta. Viihtyy kosteissa, hämärissä tiheiköissä, joissa on runsaasti karisseita lehtiä ja oksia, joiden seassa laji viettää pääosan ajastaan.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiheikkölaulajan pesimäaika on syys-marraskuussa. Sen pesä ja sen kaksi munaa ovat samankaltaiset, mutta pienemmät, kuin isotiheikkölaulajalla.[2] Pesä on kupolimainen rakennelma lähellä maanpintaa. Munista usein toinen jää kehittymättä. Naaras hautoo ja hoitaa poikaset yksin, poikaset oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maassa karikkeen alla tai seassa elävät selkärangattomat, lähinnä hyönteiset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Atrichornis rufescens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  2. a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1860. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.