Tigesykliini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tigesykliini
Tigesykliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-[(5aR,6aS,7S,9Z,10aS)-9-[amino(hydroksi)metylideeni]-4,7-bis(dimetyyliamino)-1,10a,12-trihydroksi-8,10,11-triokso-5,5a,6,6a,7,8,9,10,10a,11-dekahydrotetrasen-2-yyli]-2-(tert-butyyliamino)asetamidi
Tunnisteet
CAS-numero 220620-09-7
ATC-koodi J01AA12
PubChem CID 5282044
DrugBank DB00560
Kemialliset tiedot
Kaava C29H39N5O8 
Moolimassa 585,65 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus NA
Proteiinisitoutuminen 71–89 %
Metabolia ei metaboloidu
Puoliintumisaika 42,4 tuntia
Ekskreetio sapen ja munuaisten kautta
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D (USA)
D (Aus)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa Suonensisäinen

Tigesykliini on glysyylisykliinien ryhmään kuuluva antibiootti, joka tuotiin markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 2005. Tigesykliiniä myy lääkeyhtiö Wyeth kauppanimellä Tygacil.

Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tigesykliini on uuden glysyylisykliinien ryhmän ensimmäinen antibiootti. Rakenteellisesti se on samankaltainen tetrasykliinien kanssa. Tigesykliinin toimintamekanismi perustuu bakteerin proteiinisynteesin inhibitioon: lääkeaine sitoutuu ribosomin 30S-alayksikköön ja estää proteiinin translaation. Tigesykliini on laajakirjoinen antibiootti: sen teho ulottuu yleisimpiin gram-positiivisiin ja gram-negatiivisiin bakteereihin. [1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tigesykliiniä käytetään komplisoituneiden iho- ja pehmytkudosinfektioiden ja komplisoituneiden vatsaontelon sisäisten infektioiden hoitoon. Lääkettä annetaan suonensisäisenä infuusiona; suun kautta otettavaa muotoa ei ole olemassa. Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat pahoinvointi, ripuli ja oksentelu. [1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tigesykliini. TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta. 15.12.2006 Maria Virkki