Thomas Raymond Howell
Thomas Raymond Howell (17. kesäkuuta 1924 New Orleans, Louisiana – 14. joulukuuta 2004 North Chatham, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen lintutieteilijä.
Tom Howellin isä W. Lyall Howell oli itseoppinut kemisti, josta tuli New Orleans Customs Housen laboratorion johtaja. Hänen äitinsä Frances Raymond Howell opetti matematiikkaa alkeiskoulussa ja oli kiinnostunut tieteistä. Äitinsä opastuksella Tom tutustui luontoon ja eläimiin, ensin käärmeisiin ja sitten lintuihin. Hän kävi Metaire Park Country Day School -nimistä yksityiskoulua kaupungin ulkopuolella. Koulu sijaitsi vehmaan puiston keskellä. Opettajat ravitsivat Tomin kiinnostusta luonnonhistoriaan ja läheiset luonnonkohteet, Pontchartraiojärven rannat ja Audubon Park Zoo ruokkivat Tomin mielenkiintoa.
Vuonna 1941 Howell siirtyi Louisianan valtion yliopistoon (LSU), mutta toinen maailmansota keskeytti opinnot 1943−1946. Osan palvelusajastaan hän suoritti LSU:ssa ja suoritti arvosanan 1946. Hänen ohjaanaan toimi professori George H. Lowery Jr., joka suuntasi Tomin mielenkiinnon erityisesti lintujen taksonomiaan, systematiikkaan ja museossa tehtävään tutkimukseen.
Howell siirtyi Kalifornian yliopistoon Berkeleyhin 1946. Siellä hän suoritti maisterin tutkinnon 1949 ja väitteli tohtoriksi 1951 professori Alden H. Millerin johdolla Museum of Vertebrate Zoologyssa. Howellin väitöskirja käsitteli mahlatikan (Sphyrapicus varius) biologiaa ja maantieteellistä esiintymistä, ja tutkimuksia varten hän työskenteli sekä museossa että maastossa Kalifornian pohjoisosissa ja Brittiläisessä Kolumbiassa.
Kun Kalifornian yliopiston (UCLA) Donald R. Dickeyn kokoelman kuraattori Adriaan J. van Rossem yllättäen kuoli, sai Howell hänen virkansa. Howell vietti lopun työelämänsä UCLA:n palveluksessa, päätyen lopulta professoriksi. Hän toimi Biologian osaston johtajana 1963−1966 ja jäi eläkkeelle 1986.
Howellin tutkimustyössä erottui kaksi pääsuuntaa: lintujen käyttäytymiseen ja fysiologiaan perustuva ekologia, etenkin lämmönsäätely äärimmäisissä elinolosuhteissa, ja Keski-Amerikan lintujen eliömaantiede, levinneisyys ja systematiikka. Alkuaikoina hän tutki kolibrien, kiitäjien ja kehrääjien selviytymistä ääriolosuhteissa. Sitten hän perehtyi merilintujen ja etenkin aavikkolokin (Larus modestus) selviytymisstrategiaan. Hänen tutkimuksensa krokotiilinvartijan (Pluvianus aegyptius) elämästä oli hänen ehkä merkittävin työnsä tällä tutkimuksen alueella. Tasavaltalaisen (Philetairus socius) valtavien yhdyskuntapesien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien selvittäminen oli myös Howellin ansiota.
Howell suoritti ensimmäisen keräilymatkansa Nicaraguaan vuonna 1951 ja viimeisen 1967. Näillä retkillä hän keräsi suuren joukon näytteitä, jotka hän käsitteli enimmäkseen itse, ja kuvaili sekä nimesi uusia alalajeja.
Howell toimi useita vuosia American Ornithologists' Unionin (AOU) Check-list Committee'ssa ja oli toimittamassa Lajiluettelon kuudetta ja seitsemättä osaa vuosina 1983 ja 1998. Hän kirjoitti luvun tiklien suvusta Carduelinae James Lee Petersin Maailman lintujen lajiluetteloon (Check-list of Birds of the World). Vuonna 1985 Howell vastaanotti AOU:n Elliott Coues-palkinnon. Howell toimi AOU:n puheenjohtajana 1982−1984 ja Cooper Ornithological Societyn puheenjohtajana 1964–1967.
Tom Howell ja Marjorie Cade Caldwell menivät naimisiin 1951 ja heille syntyi poika Thomas R. Howell Jr. Marjorie kuoli 1958. Vuonna 1959 Howell avioitui Trudi H. Gublerin kanssa ja heille syntyi kaksi tytärtä, Yvonne (1960) ja Heidi (1963). Tom ja Trudi erosivat 1970. Vuonna 1981 Tom meni naimisiin Eleanor Standal Dammannin kanssa, johon hän oli tutustunut Galápagoksella. Eleanor kuoli vuonna 2000.
Howell nimesi muun muassa mäntytimanttikolibrin (Amazilia cyanocephala) alalajin chlorostephana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muistokirjoitus (The Auk) (Arkistoitu – Internet Archive)