Thomas Füri
Thomas Füri (22. heinäkuuta 1947 Bern – 23. heinäkuuta 2017[1]) oli sveitsiläinen viulisti.[2]
Füri syntyi musikaaliseen perheeseen ja sai varhaisimmat viulutuntinsa Erich-isältään. Hän aloitti yhteistyön Camerata Bern -orkesterin kanssa jo 20-vuotiaana ilman konservatorion diplomia ja toimi myöhemmin sen johtajana vuosina 1979–1993. Hän suoritti muodolliset opintonsa Bernin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa Max Rostalin ja Juilliard Schoolissa Ivan Galamianin johdolla. Füri toimi Camerata Bernin johdossa luomansa uran ohella muiden sveitsiläisorkesterien konserttimestarina. Hän levytti Camerata Bernin kanssa Deutsche Grammophonille ja sai palveluksistaan musiikin alalla Bernin kantonin musiikkipalkinnon. Hän toimi Baselin kaupungin musiikkiakatemian viulunsoiton professorina ja opetti myös Winterthurin konservatoriossa sekä Zürichin taidekorkeakoulussa. Hän teki vaimonsa kanssa opetusmatkan vähäosaisten lasten pariin Londrinaan brasilialaisviulisti Roney Marczakin kutsusta.[2]
Füri nähtiin vuoden 1997 Titanic-elokuvassa soittajana. Elokuvassa esiintyi hänen kanssaan kvintetti I Salonisti, jossa Füri soitti vuosina 1985–2000. Füri perusti vuonna 1994 Baselissa toimineen Aria-kvartetin, joka piti kaupungissa konserttisarjan.[2]
Füri kuoli 70-vuotispäiväänsä seuranneena päivänä pitkään sairastettuaan. Leskeksi jäi sopraano Ursula Füri-Bernhard, jonka kanssa Fürillä oli kaksi tytärtä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
