The Third Wave
The Third Wave (suom. kolmas aalto) oli vuonna 1967 yhdysvaltalaisessa koulussa toteutettu yhteiskunnallinen kokeilu. Sen tarkoituksena oli osoittaa nuorille, että natsi-Saksassa ihmisissä vaikuttanut ylemmyydentunne voi muodostua missä tahansa demokraattisessa valtiossa. Kokeilun organisoijana toimi Kalifornian Palo Altossa sijaitsevan Cubberley High Schoolin historian opettaja Ron Jones. Hän ei ollut kyennyt tavanomaisilla opetusmenetelmillä selittämään oppilailleen miten länsimaalaisessa demokratiassa eläneet saksalaiset, joista valtaosa oli kristinuskoisia, mm. hylkäsivät demokratian ja toteuttivat juutalaisten kansanmurhan.
Kokeen valmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jones aloitti kokeilun perustamalla liikkeen "The Third Wave". Oppilailleen hän vakuutti, että liikkeen tehtävänä on eliminoida demokratia. Demokratian yksilökeskeisen näkemyksen Jones selitti heikkoudeksi; liikkeen motoksi valittiin "Voimaa kurista, voimaa yhteisöstä, voimaa toiminnasta, voimaa ylpeydestä".
Kokeilua ei dokumentoitu kattavasti. Yksi lähde kokeilun ajalta on koulun uutislehti, joka mainitsi "Kolmannen aallon" muutamassa numerossaan. Yksityiskohtaisempi selitys kokeilulle löytyy Jonesin kuusi vuotta tapahtumien jälkeen kirjoittamasta esseestä. Muita myöhempiä artikkeleita on myös olemassa.
Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jonesin muistiinpanojen mukaan kokeilu aloitettiin maanantaina 3. huhtikuuta 1967. Se alkoi luokassa muuttamalla istumajärjestystä, painostamalla oppilaita, kunnes he kykenivät tulemaan luokkaan ja ottamaan oikean istuma-asennon 30 sekunnissa täysin hiljaisesti. Tämän jälkeen Jones rakensi itsestään autoritäärisen hahmon tiukentamalla kuria ja tehostamalla opiskelua. Jones päätti kokeilun ensimmäisen päivän esittämällä muutaman uuden säännön: oppilaiden tuli jatkossa olla istumassa paikallaan ennen kellonsoittoa, esittäessään kysymyksen tai vastatessaan oppilaan tuli nousta seisomaan ja kysymys tai vastaus sai olla maksimissaan kolmen sanan mittainen. Oppilaiden tuli myös puhutella opettajaansa Mr. Jonesiksi.
Toisena päivänä Jones sai oppilaansa omaksumaan tiukan kurin ja yhteisöllisyyden tunteen. Tässä vaiheessa Jones antoi liikkeelleen nimeksi "The Third Wave". Jones sai idean nimeen yleisestä uskomuksesta, että valtamerien aaltosarjoissa joka kolmas aalto on viimeinen ja voimakkain. Jones kehitti oppilailleen samankaltaisen tervehdyksen kuin natsien käyttämä ja käski oppilaitaan tervehtiä toisiaan niin myös luokan ulkopuolella. Jonesin muistiinpanojen mukaan kaikki oppilaat noudattivat tätä käskyä.
Kokeilu alkoi elää omaa elämäänsä, kun mukaan tuli oppilaita muiltakin luokilta. Kolmantena päivänä jäsenten määrä kasvoi 30 oppilaasta 43 oppilaaseen. Jokainen jäsen sai jäsenkortin ja oman tehtävän, kuten lipun suunnittelu tai kulunvalvonta, Jones myös neuvoi kuinka uusia jäseniä kuuluu värvätä. Päivän lopussa liikkeen jäsenmäärä oli kasvanut 300 osallistujaan. Jonesin yllätti, että osa oppilaista alkoi raportoida hänelle jäsenistä, jotka eivät olleet noudattaneet liikkeen sääntöjä.
Neljäntenä päivänä Jones päätti lopettaa kokeilun, koska se alkoi karata käsistä. Oppilaat olivat alkaneet käyttää yhä enemmän aikaa hankkeeseen, lisäksi jäsenten kuri ja lojaalisuus hankkeelle vain tiivistyivät.
Jones ilmoitti jäsenille, että The Third Wave on vain osa kansallista projektia ja että liikkeen presidenttiehdokas julistaisi sen olemassa olon seuraavana päivänä. Jones käski kaikki jäsenet katsomaan julistusta, mutta julistuksen sijaan oppilaat näkivät vain tyhjän televisioruudun. Muutaman minuutin kuluttua Jones selitti kaikille, että he olivat olleet osana kokeilua, jossa oppilaat olivat vapaaehtoisesti omaksuneet ylemmyydentunteen, jollainen myös saksalaisille oli natsi-Saksan aikaan. Tämän jälkeen Jones näytti oppilailleen elokuvan natsi-Saksasta ja julisti kokeilun päättyneeksi.
Tapauksesta on tehty kaksi elokuvaa. Yhdysvalloissa on tehty televisioelokuva The Wave (1981)[1], jonka ohjasi Alexander Grasshoff. Saksassa valmistui 2008 Dennis Ganselin ohjaama palkittu elokuva Die Welle (2008)[2].
