Teuvan Keitintehdas
| Teuvan Keitintehdas Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Toimitusjohtaja | Henri Penttilä[1] |
| Kotipaikka | Teuva |
| Toimiala | metalliteollisuus |
| Tuotteet | kenttäkeittiöt, saunatuotteet |
| Liikevaihto | 1,9 milj. euroa (2022)[2] |
| Henkilöstö | 16 |
| Kotisivu |
teuvan |
Teuvan Keitintehdas Oy on vuonna 1925 perustettu[3] teuvalainen perheyritys, jonka perustaja oli Jean Pöder. Penttilän perheen omistuksessa oleva yritys toimii nykyään jo neljännessä sukupolvessa. Yritys toimi aluksi nimellä Teuvan Rehukeitintehdas ja myöhemmin nimeksi pelkistettiin Teuvan Keitintehdas Oy.lähde?
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksi Teuvan Keitintehdas valmisti rehukeittimiä, ruokakeittimiä ja vedenlämmittimiä, mutta pian alkuvuosien jälkeen, Teuvan Keitintehdas alkoi valmistamaan myös hinattavia kenttäkeittiöitä Suomen puolustusvoimille. Ensimmäiset hinattavat M29-kenttäkeittiöt otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1929.[3] Suomen armeija muonitettiin niillä läpi talvi- ja jatkosodan. Kenttäkeittiö M29 osoitti vuosikymmenien mittaan kestävyytensä, ja osa M29-kenttäkeittiöistä on yhä nykyäänkin käytössä modernisoituina. Malli M29 oli erittäin kenttäkelpoinen, aluksi se oli hevosvetoinen ja käytti polttoaineena puuta, jota on Suomessa lähes rajattomasti saatavilla. Myöhemmin modernisointi muutti kenttäkeittiöt ajoneuvoilla hinattaviksi. M29-kenttäkeittiöiden valmistus lopetettiin pian sotien jälkeen.lähde?
Sotien jälkeisenä aikana Teuvan Keitintehdas valmisti pääasiassa rehukeittimiä, ruokakeittimiä, vedenlämmittimiä ja 60-luvulta saakka myös saunan kiukaita ja -vesipatoja.[4] Teuvan Keitintehtaan valmistamat rehukeittimet ja vedenlämmittimet ovat olleet hyvin yleinen näky suomalaisessa maatalousmiljöössä. Teuvan Keitintehtaan saunatuotteet kulkevat yhä nykyäänkin brändinimellä Parra. (Parra-kiukaat ja Parra-padat) lähde?
Niin kutsuttujen modernien kenttäkeittiöiden valmistus aloitettiin Teuvan Keitintehtaalla uudelleen vuonna 1985. Mallin M85 seuraajia ovat olleet uudemmat kenttäkeittiömallit M96 sekä M13. Modernit kenttäkeittiöt ovat kestävämpiä, monipuolisempia, sekä ketteriä maastossa ja ne omaavat kattavammat ruoanvalmistusmahdollisuudet. Monesta muusta maasta poiketen, Suomessa kenttäkeittiön pääasiallinen polttoaine on vieläkin usein polttopuu.lähde?
Moderneissa kenttäkeittiöissä polttoaineena voidaan käyttää myös nestekaasua sekä poltto- tai dieselöljyä[1] ja siinä on tarvittaessa generaattori sähköntuotantoon. Varustelu mahdollistaa useampien keittiölaitteiden (esim. uunien) käytön sekä mahdollisuuden hyödyntää entistä laajemmin myös elintarviketeollisuuden puolivalmisteita. Teuvan Keitintehdas valmistaa kenttäkeittiöitä myös siviilikäyttöön, jossa niitä käytetään mm. varautumiseen (esim. luonnonkatastrofit, sähkökatkokset), humanitaariseen apuun, kriisien hallintaan sekä suurissa yleisötapahtumissa. Suomessa ja kansainvälisesti siviilikäytössä suosittuja Teuvan kenttäkeittiömalleja ovat mm. LFK150 sekä FK2000, joista jälkimmäinen on M13 keittiön "sisarmalli". lähde?
Hinattavien kenttäkeittiöiden lisäksi Teuvan Keitintehtaalla valmistetaan myös käsin liikuteltavia kenttäkeittiöitä, joista käytetään yleensä nimitystä kenttäkeitin, sellainen on esimerkiksi kenttäkeitinmalli FC30 tai FC75.lähde?
Yritys on osallistunut hankkeisiin joissa vähennetään kiukaiden ympäristökuormaa.[4]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Teuvan Rehukeitintehtaan valmistama kenttäkeittiö mallia M29 sotamuseossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kenttäkeittiöiden valmistaja uskoo kotimaiseen työhön Kauppalehti. 2017. Viitattu 11.2.2024.
- ↑ Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. Viitattu 11.2.2024.
- ↑ a b Teuvan Keitintehdas Oy www.epicos.com. Viitattu 10.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Mirva Ekman: Puukiukaiden valmistajat varautuvat tiukentuviin päästörajoituksiin – tulevaisuudessa kiukaan kyljessä voi olla merkintä vähäpäästöisyydestä Yle. 2021. Viitattu 11.2.2024.