Tervajoki (Lappeenranta)
| Tervajoki Полевая, Polevaja |
|
|---|---|
| Maat | Venäjä, Suomi |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Viipurin piiri |
| Maakunnat | Etelä-Karjala |
| Kunnat | Lappeenranta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Tervajoen vesistö (07) |
| Pinta-ala | 203,89 km² [1] |
| Järvisyys | 3,86 % [1] |
| Pääuoman pituus | 37,8 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Tervajoki ←Purajoki ←Ruokonen |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Säämälä, Lappeenranta |
| Laskupaikka | Tervajoki, Viipurinlahti, Suomenlahti, Venäjä |
| Sivu-uomat | Kynsikkäänoja |
| Taajamat | Tervajoki |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 52,7 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 52,7 m |
| Pituus | 33,1 km [2] |
| Kaltevuus | 1,59 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tervajoki (ven. Полевая, Тервайоки, Polevaja, Tervajoki [3]) on Suomessa Etelä-Karjalan Lappeenrannassa ja Venäjällä Viipurin piirissä virtaava 33 kilometriä [2] pitkä joki, joka muodostaa Tervajoen vesistön 37,8 kilometrisestä [2] pääuomasta suurimman osan.[4][1][b]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tervajoki alkaa karttanimenä Säämälän ja Heinosenmäen yhteisellä peltoaukealla, johon tulee Purajoki Ruokosesta, toinen oja Lipiäisestä ja kolmas Laitjärvestä. Vaikka Purajoki muodostaakin vesistöalueen pääuoman yläjuoksun, alkaa Tervajoen seuraaminen tästä kohdasta.[a] Joen seuraava sivu-uoma on Poikki-Sarkasesta alkava Luhanoja [5], jonne on jokivartta pitkin 2,5 kilometriä. Joki seuraa pellonreunaa tai peltomaita seututie 387, jonka jälkeen joki siirtyy metsätaipaleelle. Joki virtaa kahden mäen välistä osuudelle, jossa se meanderoi taajaan. Yhtymäkohdan jälkeen se tekee mutkan Rummun kylään, jonka jälkeen joki virtaa lähes suoraan Venäjän rajalle asti. Rummun kylässä siihen yhtyy oikealta koillisesta tuleva Vääräoja ja alempana Nutikan kylän jälkeen Kynsikkäänoja.[6]
Joki siirtyy rajavyöhykkeen läpi Venäjän puolelle, jossa sillä on merelle matkaa vielä 22 kilometriä [3]. Venäläiset kutsuvat jokea Tervajoeksi Tervajärvelle (ven. Ушаковское, Ušakovskoje [7]) asti. Ennen sitä jokeen yhtyy muutama oja, joista Suomen puolelle yltää ainoastaan Orijärvenpuro. Tervajärvi on 5,3 kilometriä pitkä, mutta hyvin kapea. Järven levein kohta on sen keskilaajentumassa, jossa se on 700 metriä leveä. Joki on kulkenut Venäjällä metsien halki, mutta Tervajärven koillisrannat ovat peltomaata. Peltomaat lisääntyvät matkalla kohti merenrantaa, jonne on järveltä matkaa kahdeksan kilometriä. Järveltä merelle on joen venäläinen nimi Polevaja. Joensuun ympärillä levittäytyy Tervajoen kylä (ven. Большое Поле, Bolšoje Pole) ja juuri ennen merenrantaa joki alittaa maantien A-181 sillan. Joki laskee varsin saaristoiseen kohtaan Viipurinlahtea.[c][b]
Joen vesistönumero Venäjän federaation vesistötietokannassa on 01040300512102000008034.[3]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki on tyypitetty pieneksi kangasmaiden joeksi, jonka ekologinen tila on vuonna 2018 luokiteltu hyväksi. Joki on kuitenkin kärsinyt metsien ja peltomaiden ojituksista sekä haja-asutuksen kuormituksesta ja sen vedenväri on tummentumassa. Joen vesi onkin tumman väristä, humuspitoista ja ravinnetilanne vastaa rehevää. Joen valuma-alueella ei sijaitse pistekuormittajaa.[5]
Vielä 1960-luvulla joessa eli meritaimenta, mutta viimeiset havainnot siitä ovat 1970-luvulla. Joella on joitakin nousuesteitä, joiden poistamista pohditaan. Joen koskia on vuonna 2022 suunniteltu kunnostettavaksi meritamenien potentiaalisiksi lisääntymispaikoiksi. Joen kiinnostavimmat kosket Suomen puolella ovat Rautakoski, Lieskoski ja Vanhanmyllynkoski.[5]
Tervajoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Tervajoen vesistö
Tervajoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 203,89 neliökilometriä. Siitä on Suomen puolella noin 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Valuma-alueen järvisyys on 3,86 %.[4][1][8] Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella.
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Tervajoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.
- ↑ a b Tieto on tarkistettu tai mitattu Venäjää esittävistä eri verkkopalveluiden karttapalveluista. Näitä ovat Kosmosnimki, Yandex Maps, Bing Maps, Google Maps ja ACME Mapper.
- ↑ Tieto on luettu venäjänkielisen wikipedian artikkelista ru:Полевая (река, бассейн Балтийского моря).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d Tervajoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 14.2.2023.
- ↑ a b c Полевая, Tervajoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 14.2.2023. (venäjäksi)
- ↑ a b Tervajoen vesistöalue (07) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ a b c Suomi, Iia-Elisabeth: Tervajoki - koskikunnostussuunnitelma 2022 (PDF) (raportti 1248/22) 2022. Lappeenranta: Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Viitattu 15.2.2023.
- ↑ Tervajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.2.2023.
- ↑ Ушаковское, Ušakovskoje (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 14.2.2023. (venäjäksi)
- ↑ Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 22.3.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- VIPSU-hanke, Saimaan vesiensuojeluyhdistys
- Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 22–24. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020. ISBN 978-952-314-875-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
