Tekstipohjainen käyttöliittymä
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 | Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: epämääräisyyksiä, liikaa yksittäiseen näkökulmaan: käsittelee lähinnä DOS-pohjaisia kun taas vastaavia on ollut päätteille pitkään (suurtietokoneet, minitietokoneet) |
-console.png)
Tekstipohjainen käyttöliittymä (engl. Text User Interface; lyh. TUI) tai puoligraafinen käyttöliittymä on käyttöliittymä, joka toimii näyttölaitteen tekstitilassa (merkkipohjainen renderöinti) graafisen tilan sijaan (pikselipohjainen renderöinti).
TUI eroaa komentoliittymästä käytettävästä rivipohjaisesta liittymästä siten, ettei ohjelma toimi rivi-riviltä-tulostuksella, vaan liittymä on jatkuvasti näytöllä ja tyypillisesti siinä voidaan kursoriohjauksella valita toimintoja. Tekstipohjainen käyttöliittymä yleistyi kehittyneempien päätteiden korvattua teletype-laitteet.
TUI matkii graafisen käyttöliittymän ominaisuuksia, kuten valikoita, ikkunoita ja dialogeja käyttämättä kuitenkaan graafista tilaa. Termi on retronyymi HCI-liittymälle, joka edeltää grafiikkaan kykeneviä käyttöliittymiä.
Nykyään TUI-käyttöliittymiä käytetään pääte-emulaattorin avulla.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teksti- tai merkkipohjaisessa käyttöliittymässä näytön pikseleitä ei ohjata yksitellen, vaan kaikki näytölle tulostuva saadaan näytönohjaimen merkkigeneraattorilta, jossa on tyypillisesti ASCII-, ISO 8859-1 tai MS-DOS-koodisivu 437:n mukainen kokoelma merkkejä.
Tekstipohjaista käyttöliittymää voi käyttää sellaisella päätteellä, joka tukee tekstin tulostusta ja kohdistimen siirtoa esimerkiksi ANSI-standardin mukaisilla ohjauskoodeilla. IBM PC -yhteensopivilla tietokoneilla ja MS-DOSin alaisuudessa käytetään näyttötiloina VGA:ta tai sitä varhaisempia EGA:ta ja CGA:ta, jotka mahdollistavat 80×25 merkin tekstitilan. PC-koneilla käyttöliittymän toteuttavat ohjelmat kirjoittavat usein suoraan näyttömuistiin nopeuden vuoksi. PC-koneiden merkistö sisältää myös viivanpiirtomerkit, joita voi käyttää käyttöliittymässä ikkunoiden reunoja tms. piirtämään.
Käyttöliittymässä voidaan emuloida karkeasti grafiikkaa ja ikkunoita hyvin pienellä näyttömuistilla. Myös hiiriohjaus on mahdollinen MS-DOSissa MOUSE.SYS-laiteohjaimen avulla.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisiä merkkitilassa ajettavia sovelluksia ovat tekstinkäsittelyohjelmat Microsoft Word (DOS), WordPerfect (DOS), sekä tiedostonhallintaohjelmat Norton Commander ja DOS Shell.
Suosittu Turbo Pascal ja muut Borlandin ohjelmointikielet sisälsivät Turbo Vision -nimisen kirjaston, jolla voi suoraan luoda tämän kaltaisia käyttöliittymiä. Turbo Pascalin ohjelmointiympäristö on itse kirjoitettu kyseisen kirjaston avulla. Unixissa tämän kaltaisten käyttöliittymien toteuttamiseen käytetään curses- tai uudempaa ncurses-kirjastoa.
Nykyaikaisissa tietokoneissa tekstipohjainen käyttöliittymä on korvattu graafisella, mutta sitä tapaa edelleen satunnaisesti sisäänkirjautumisikkunoissa, käyttöjärjestelmien asennusohjelmissa ja BIOSin hallinnassa.