Taulukko (esitysmuoto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taulukon osat: otsikko, sarakeotsikot, sarakkeet ja rivit (1 ja 2).
Taulukko voidaan muodostaa myös ilman numerotietoja.

Taulukko on numero- ja tekstitietojen yhdistelmä, jossa aineisto on järjestetty systemaattisesti vaakasuoriin riveihin ja pystysuoriin sarakkeisiin.[1]

Taulukkoon kuuluu useita sarakkeita. Ne ovat sisällöltään toisistaan erillisiä eli toisensa poissulkevia. Taulukon osat ovat otsikko, sarakeotsikot, sarakkeet ja rivit sekä mahdollisesti summasarake tai -rivi, jossa näkyy kyseisen rivin tai sarakkeen summa, keskiarvo tai muu lopputulema.

Taulukon summasarake ja -rivi (Total)
Right handed Left handed Total
Male 43 9 52
Female 44 4 48
Total 87 13 100

Taulukkoa käytetään muun muassa esseessä antamaan lukijalle täsmällisiä ja havainnollisia tietoja[1]. Muita taulukon käyttökohteita ovat esimerkiksi kertotaulu, urheilun sarjataulukko ja tulostaulukko sekä vertailutaulukko, hintataulukko ja pistetaulukko. Taulukko eroaa tilastosta siinä, että tilasto voidaan esittää myös graafisena kuvaajana[2]. Asetelmaksi kutsutaan sellaista taulukoitua esitystä, joka on taulukkoa epämääräisempi (sarakkeet tai rivit ovat sisällöltään osittain päällekkäisiä).

Sana taulukko on tullut suomen kielessä käyttöön Knut Cannelinin laatimassa sanakirjassa vuonna 1913. Tätä ennen asiasta käytettiin vierasperäisiä nimiä kuten tabelli.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 5. painos, s. 600, hakusana taulukko. Porvoo: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1976. ISBN 951-0-02767-7.
  2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Tilasto Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 18.7.2017.
  3. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1313. 5. painos. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-27108-7.