Tapionraitti
| Tapionraitti | |
|---|---|
| Tapiostråket | |
 Tapionraitti Tapiontorilta itäänpäin nähtynä. Oikealla Køgenpuiston puita, vasemmalla hotelli Tapiola Garden. |
|
| Maa | Suomi |
| Tieluokka | kevyen liikenteen väylä |
| Pituus | 1,5 km |
| Alkupiste | Kehä I Tapiolan ja Otaniemen rajalla |
| Päätepiste | Tornitaso, Länsikorkee (1,5 km) |
| Päällyste | betonilaatat, asfaltti |
Tapionraitti (ruots. Tapiostråket) on noin 1,5 kilometrin pituinen itä-länsisuuntainen jalankulku- ja pyörätie Espoon Tapiolassa. Se ulottuu Kehä I:n varresta Otaniemen rajalta Länsikorkeen alueelle. Tapionraitti kulkee Tapiontorin ja Heikintorin kauppakeskusten kautta, viimeksi mainitun läpi katettuna rakennuksen sisäisenä käytävänä. Sen varrella ovat myös Tapiolan kirkko, Tapiola Garden -hotelli ja Tapiolan keskustorni.
Tapionraitti on suurimmaksi osaksi päällystetty neliömäisillä betonilaatoilla, itäisin osuus osittain myös asfaltilla.
Eri osuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapionraitin itäisin osa Kehä I:ltä Menninkäisentielle kulkee Tapiolantien vierellä kapean viheralueen tai paikoitellen vain reunakivien erottamana. Sitä voitaisiinkin pitää vain Tapiolantiehen liittyvänä jalkakäytävänä ja pyörätienä, joskin sillä on eri nimi.
Menninkäisentien risteyksessä Tapionraitti erkanee etelään kaareutuvasta Tapiolantiestä kokonaan ja jatkuu viivasuorana länsilounaaseen Køgenpuiston reunaa pitkin Tapionaukiolle saakka. Tällä osuudella Tapionraitin varressa sijaitsevat Tapiolan kirkko ja hotelli Tapiola Garden. Viimeksi mainitun toisella puolella on Tapiolan keskusallas.
Tapionaukion länsireunassa Tapionraitin varrella on Tapiolan keskustorni. Tapionraitti jatkuu edelleen Tapiontori-nimisen matalahkon liikerakennuksen pihan läpi, sen länsipäässä rakennukseen jätettynä kulkuaukkona, Sampotorille. Sampotorin länsipuolella Tapionraitti kulkee katettuna ja lämmitettynä Heikintorin liikerakennuksen läpi. Vuonna 1968 valmistunutta Heikintoria ja sen läpi kulkevaa Tapionraitin osuutta nimitettiin aikoinaan "ikuisen kesän ostoskaduksi", mutta nykyisin se on jäänyt alueen uudempien liikerakennusten varjoon ja suuri osa sen liiketiloista on tyhjillään.[1]
Heikintorin länsipuolella Tapionraitti jatkuu edelleen Pohjantien yli Länsikorkeen alueelle, jossa se päättyy Tornitaso-nimiselle kadulle lähellä Oravannahkatoria. Tämän osuuden varrella on pääasiassa rivitaloja, mutta mäen päällä kadun länsipäässä korkeita kerrostaloja.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapionraitti jalankulkuakselina kuului jo Aarne Ervin vuonna 1954[2] laatimaan Tapiolan keskustan suunnitelmaan.[3] Sitä on pidetty Suomessa ainutlaatuisena esimerkkinä modernin arkkitehtuurin kävelykeskustaihanteesta.[4]
Tapionraittia on päätetty kehittää Tapiolan historiaa symbolisoivana kulttuurisia elämyksiä tuottavana puutarhakaupungin itä-länsisuuntaisena akselina. Se muodostaa pienimuotoisten kaupallisten ja muiden palvelujen vyöhykkeen nykyisen, metroaseman ympärille muodostuneen liikekeskuksen ja Kulttuuriaukion ympäristön väliin.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Onko tässä Suomen surullisin aukio? Ennen niin loistokkaan espoolaistorin 50-vuotisjuhlat jätettiin järjestämättä, koska ketään ei enää kiinnosta. Helsingin sanomat, 4.11.2018. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Tapiola Museovirasto. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ Tapiolan keskus Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ ”Merkitys: Kävelykaturakentamisen esimerkkinä”, Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, s. 12. Arkkitehtitoimisto SARC; Espoon kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tapiolan kehittämisen keskeiset teesit Tapiola Toimii ry. Viitattu 9.9.2023.