Tammettu virta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tammettu virta
Tammettu virta.jpg
Kirjailija Kalle Päätalo
Kieli suomi
Kustantaja Gummerus
Julkaistu 1972
Sarja: Juuret Iijoen törmässä
Edeltävä Huonemiehen poika
Seuraava Kunnan jauhot
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tammettu virta on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan toinen osa. Teos on ilmestynyt vuonna 1972 Gummeruksen kustantamana. Kirjassa kuvataan Päätalon elämänvaiheita kansakouluajoilta. Kirja on rekisteröity Bookcrossingiin. [1]

Kirjan nimi tarkoittaa padottua virtaa, "tammi" (ruots. damm) on murteellinen sana padolle.[2]

Kirjan tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koti, isä ja kansakoulu ovat hallitsevia asioita Jokijärven pojan laajenevassa elämänpiirissä. Koulu on järven takana, mutta suurempi ongelma kuin ylitettävä järvi on jokapäiväinen pärjääminen koulun ja vastarannan vaativassa maailmassa, jossa herkän ja pätemisenhaluisen Kalle-pojan on yritettävä ”monen herran” palvelemista.

Vielä tärkeämpää – ja paljon vaativampaa – kuin opettajan miellyttäminen on isojen poikien suosio. Siksi numerot yhä vain huononevat kermapullosta ja pikku kantelusta huolimatta. Ongelmia todella riittää, sillä veronsa vaatii myös pojan heräävä sukupuolisuus – ja kaiken kukkuraksi on korttipiru, suvun miesten perinteinen vainooja, ottanut hänet pauloihinsa.

Kotona mielialoja hallitsee Hermanni-isä, joka savotoilla viipyessäänkin on voimakkaasti läsnä Kallioniemen tuvassa ja Kalle-pojan ajatuksissa. Isän luonne on voimakas ja ristiriitainen, ja hänen vaikutuksensa pojan elämässä on yhtä aikaa kotiin sulkeva ja maailmaa räjähdysmäisesti avaava. Pojan varttuessa selkosten, erämaan maailma avautuu hänelle. Isän asema työnjohtajana avaa Kallelle savottatyömaat ja niiden värikkäät ihmiset, joiden kautta tulee myös tieto laajemmista yhteiskunnallisista ongelmista, pula-ajasta ja kärjistyvistä luokkatunteista. Niiden merkkinä riippuu Jokijärvelläkin jo joidenkin talojen seinällä suojeluskuntakivääri – ja yhtä merkitsevästi se Hiltu-Jakin, railakaspuheisen naapurin seinältä puuttuu.

Kallioniemeen rakennetaan uusi pirtti. Kallen isoäiti kuolee ja isoisä, jota kirjassa kutsutaan Ukkeliksi, muuttaa hetkeksi Kallioniemeen. Kirjan loppuvaiheessa Hermanni sairastuu keuhkokuumeeseen ja kotiin päästyään hän alkaa saada mielisairauden piirteitä.[3]

Sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan tapahtumista kertoo Mikko Niskasen elokuva Elämän vonkamies (1986).

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. https://www.bookcrossing.com/searchbooks?BookType=0&Title=Tammettu+virta&TitleExact=false&Author=P%C3%A4%C3%A4talo&AuthorExact=false&JournalText=&Status=All&Category=0&ISBN=&BCID=&BcidTarget=NewJournalEntry&MemberName=&BookSort=Title&SortDirection=Descending#search-top
  2. Mitä tarkoittaa tammettu virta? Verneri – selkokieliset sivut. Viitattu 29.4.2022.
  3. Tammettu virta, takakansiteksti.