C. V. A. Strandberg

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Talis Qualis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C. V. A. Strandberg
Strandberg, CVA - litografi med signatur - AF.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt16. tammikuuta 1818
Stigtomta, Södermanland, Ruotsi
Kuollut5. helmikuuta 1877
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Ammatti kirjailija
toimittaja
Kirjailija
SalanimiTalis Qualis, toisinaan muodossa Talis Qvalis ("olen mikä olen")
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Aikakausi 1845-1877
Esikoisteos Sånger i pansar (1845)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Muuta tietoa
Cva strandberg signature.jpg
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
C. V .A. Strandbergin hauta Solnan hautausmaalla.

C. V. A. Strandberg (myös C.W.A.), Carl Wilhelm August Strandberg (joskus Carl Vilhelm), salanimi Talis Qualis, toisinaan muodossa Talis Qvalis ("olen mikä olen") (16. tammikuuta 1818 Stigtomta, Södermanland, Ruotsi5. helmikuuta 1877 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hän oli Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1862. Hänen veljensä oli oopperalaulaja Olof Strandberg.

Strandberg aloitti opinnot Lundin yliopistossa 1837 ja suoritti kansliatutkinnon 1847. Hän avioitui samana vuonna. Hän kuoli 1877 kirjoituspöytänsä ääreen, ja hänen seuraajansa Akatemian jäsenenä oli Viktor Rydberg, joka kuoli 1895 samalla tavalla. Strandberg kirjoitti sanat lauluun Kungssången ("Ur svenska hjärtans djup en gång", 1844), mutta syynä ei ollut ensisijaisesti kunnioitus kuningashuonetta kohtaan vaan halu saada kuningas sotaan Venäjää vastaan Suomen valloittamiseksi takaisin. Strandbergilla oli itse asiassa tasavaltalaisia ja vallankumouksellisia mielipiteitä.

Strandberg oli runollinen sielu, ja hän oli Ruotsin merkittävimpiä runoilijoita jälkiromantiikan aikaan. Hänen ensimmäiset runonsa olivat luonteeltaan poliittisia, ja niihin vaikutti "Nuoren Saksan" poliittinen runous. Lundissa opiskellessaan hän antoi runoissaan ilmauksen nuorison vapauspyrkimykselle ja alistettua kansaa kohtaan tunnetulle myötätunnolle, joka 1840-luvulla sykki monen ruotsalaisen sydämessä, samoin silloin yleiselle vihalle Venäjää kohtaan.

Strandberg löysi vähitellen oman ruotsalaisen tyylinsä, ja Runebergin tavoin hänen onnistui luoda todenmukainen, joskus hyvin voimakas ilmaus muodossa, jolle on ominaista reipas omaperäisyys ja tietynlainen niukkuus. Hänen ensimmäiset omat runonsa, jotka ilmestyivät sotaisalla otsikolla Sånger i pansar (1845), sisälsivät joukon leiskuvia, julkeita runoja, joukossa Vaticinium, joka monien muiden tavoin haastaa sotaan ("Finland, så jag ville ropa") "maailman Goljatia", naapuri Venäjää vastaan. Tähän kokoelmaan kuuluu myös pitkä kansanlaulun tapaan laulettu Kungssången, joka on lauletaan aina Ruotsin kuninkaan saapuessa johonkin tilaisuuteen tai juhlaan.

Seuraava runokokoelma oli Vilda rosor, 1848, jonka jälkeen seurasi muita. Strandbergin runous kehittyi myöhemmin kypsemmäksi. Kiihko, hillittömyys väistyivät ja tilalle tuli hallitumpaa. Hänen runoilijanolemuksensa on nyt sukua Runebergin realismille. Hänen myöhemmistä runoistaan ovat merkittäviä sellaiset kuin "Mitt döda barn", "Fanny" ja "De små nattvardsbarnen". Kääntäjänä hänen ansiotaan on lordi Byronin kertovien runojen saattaminen ruotsin kielelle.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sånger i pansar (1845)
  • Vilda rosor (1848)
  • Dikter (1854, 1861)
  • Samlade vitterhetsarbeten (1877–1878)

(Artikkelin ruotsinkielinen alkuteksti on osittain peräisin Karl Warburgin teoksesta Svensk litteraturhistoria i sammandrag (1904).)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Israel Hwasser
Ruotsin akatemian jäsen,
Tuoli nro 16
1862–1877
Seuraaja:
Viktor Rydberg